Automaattivaihteistot

Tänään harjoitustehtävänä oli tutustua perinteiseen momentinmuunnin automaattivaihteistoon sekä hieman uudempaan DSG-automaattivaihteistoon ja kirjoittaa niiden toiminnasta.

Momentinmuunnin automaattivaihteisto

Momentinmuuntimen tarkoitus on välittää automaattivaihteistoon moottorin tuottama vääntömomentti. Se perustuu siihen, että pumppupyörällä olevaa jäykkää vaihteistoöljyä lingotaan turbiinipyörälle, joka pyörittää vaihteiston sisällä olevia akseleita, joihin kiinnittyy mm. planeettapyörästöt, monilevykytkimet ja painelevyt.

Momentinmuunnin

Momentinmuuntimen sisällä on pumppupyörä, staattoripyörä ja turbiinipyörä.
*Pumppupyörän tehtävä on lingota öljyä turbiinipyörälle.
*Staattoripyörän tehtävä on ohjata öljyn virtausta ja vahvistaa momenttia eli minimoida luistoa.
*Turbiinipyörän tehtävä on välittää pyörintänopeus, eli vääntö, vaihteistoon.

Momentinmuunnin on kiinnitetty moottorin vauhtipyörään, josta se saa pumppupyörälle liike-energiansa. Auton saavuttaessa tasaisen nopeuden momentinmuuntimen sisällä oleva suuri paine- eli lukituslevy lukitsee pumppu- sekä turbiinipyörän toisiinsa ja poistaa luiston pyörien välillä. Tällöin saadaan moottorin pyörintänopeus mahdollisimman energia tehokkaana vaihteistoon ilman suurempia tehohäviöitä.

Momentinmuuntimelta lähtee sisäänmenoakseli vaihteistoon, josta saadaan voima sisään. Sisäänmenoakselilta voima välittyy plaaneettapyörästöihin, joita monilevykytkimet käyttää lukitsemalla tietyt hammasrattaat, joilla saavutetaan erilaisia välityssuhteita.

Planeettapyörästö, joka pitää sisällään aurinkopyörän, jonka ympärillä pyörii kolme planeettapyörää suurimman kehäpyörän ympärillä.

Monilevykytkinpakka, joka lukitsee planeettapyörästön akseleita.

DSG-automaattivaihteisto

DSG-automaattivaihteisto perustuu sisällöltään täysin perinteiseen manuaalivaihteistoon, mutta DSG:hen on rakennettu kaksoiskytkin ja hydraulinen sähköyksikkö, joka käyttää vaihteita. DSG:n idea perustuu kahteen kytkinlevyyn ja kahteen sisäänmenoakseliin, jotka mahdollistavat suuremman vaihteen kytkennän jo ennen vaihteen vaihtamista. Kun vaihteisto haluaa vaihtaa suuremman vaihteen, vapautetaan toinen kytkimistä, jonka akselille on kytketty jo suurempi vaihde ja toinen kytkin nostetaan ylös ja sen akselille kytketään jälleen jo valmiiksi suurempi vaihde. Näin vaihteiden vaihtoon kuluu mahdollisimman lyhyt aika, joka tekee DSG:stä yhden nopeimmista markkinoilla olevista vaihteistoista.

Kaksoislevykytkin; muistuttaa tavallisen käsivaihteisen auton paineasetelmaa, joka pitää sisällään kaksi kytkinlevyä.

Tänä vuonna aloittaneiden opiskeilijoiden blogit ja kuulumisia

Listasin Opiskelijoiden blogit -sivulle tänä vuonna aloittaneiden opiskelijoiden blogit. Nyt sieltä siis löytyy kaikkien Tampereen Asentajakiltalaisten blogit. Kannattaa käydä tsekkaamassa!

Me kolmannen vuoden opiskelijat palasimme siis syysloman jälkeen takaisin kouluun työssäopista. Oli viimeinen työssäoppi ja ihan hyvillä mielillä palattiin kouluun, vaikka hieman hassua se välillä on ollut kun koulussa on niin eri käytännöt mitä työssäoppipaikoilla. Tänä vuonna me ja Tapsa muutettiin Petrin D4 halliin mikä on myös aiheuttanut hieman hämmennystä, kun kaikki työkalut ovat eri paikoissa yms, mutta eiköhän tuohonkin halliin totu :D

Viimeinen vuosi menossa niin ammattiopintojen kuin myös lukio-opintojen osalta. Tarkoittaa paljon töitä, mutta sitten onkin ammattitutkinto ja valmius töihin! Huomenna menemmekin tutustumaan 3. asteen opintoihin Tamkiin.

Fiestakin on saanut uuden maalin pintaan

Starttimoottorin mittauksia

Yksi harjoitustöistä oli mitata startilta herätejännite, käynnistimen virta, jännitehäviöt ja akun lepojännite ja jännite startattaessa. Tein tämän yhdessä Heinin kanssa.

Teimme mittaukset Citroën Xsaraan.

Akun lepojännite oli 12,36 volttia ja kännistettäessä 10,91 volttia suoraan akusta mitattuna.

Sitten mitattiin käynnistimen virta johon käytettiin virtapihtiä. Se siis laitettiin johdon ympärille.

 Käynnistimen virta oli 285 ampeeria, eli se on aika suuri.

Jännitehäviöt olivat akun plussan ja startin plusjohdon välillä 0,335 volttia (vasen kuva) ja akun miinusnavan ja startinrungon välillä 0,117 volttia (oikea kuva).

Mittasimme myös herätejännitteen, joka oli 9,87 volttia. Meillä on siitä vain video, josta sain otettua vain screenshotin, eikä videota saa tänne..

Elektroniikkatyö

Tänään teimme koulussa elektroniikkatöitä. Tein Juuson kanssa äänenmuuttajaa, mikä muuttaa äänen kuulostamaan robotilta.



Työtä tehtiin ohjeiden mukaan.






Työhön piti juottaen liittää määrätyille paikoille vastus, zenerdiodi, 4 nappulaa, 2 mikropiirin jalkoja, kytkin, 2 punaista lediä, potentiometri, 4 kapasitaattoria, 2 virran kytkentä tappeja, mikrofoni, 6 elektrolyyttia kapasitaattori, potentiometri, 2 mikropiiriä ja sitten piirilevy liitetään kaiuttimeen. Lopputulos oli valitettavasti se että piiri meni jostain oikosulkuun.


Jos joku on kiinnostunut tämän kaltaisesta askartelusta niin kannattaa vilkaista Vellemanin sivut :)

Puolijohteet ja magnetismi

Sähkövastus

• Vastustaa sähkövirran kulkua
• Mittayksikkö ohmi
• Esim. vastusmateriaali rauta, hiili
• Kun johtimen pituus kaksinkertaistuu, myös vastus kaksinkertaistuu
• Kun johtimen poikkileikkaus puolittuu, vastus kaksinkertaistuu

PTC-vastus

(Positive Temperature Coefficient)

• Johdinmateriaalien vastus riippuu lämpötilasta
• Vastus kasvaa lämpötilan kasvaessa
• Kutsutaan kylmäjohtimeksi
• Lämpötilakerroin positiivinen
• Käytetään moottorin lämpötilatunnistimissa

NTC-vastus

(Negative Temperature Coefficient)

• Johdinmateriaalin vastus riippuu lämpötilasta
• Vastus pienenee lämpötilan kasvaessa
• Kutsutaan kuumajohtimeksi
• Lämpötilakerroin negatiivinen

Kondensaattori

• Koostuu kahdesta vastakkain asetellusta johdinlevystä joiden välissä on eriste
• Varastoi sähköenergiaa
• Kapasitanssi (eli kyky varastoida sähköenergiaa) ilmoitetaan faradeina
• Voidaan jakaa kahteen pääryhmään; kuivat ja elektrolyytti kondensaattorit
• Liiallinen jännite voi tuhota sen
• Virta lakkaa kulkemasta kondensaattorin läpi kun se on täysin varautunut

Transistori

• Toimii kytkimenä, vahvistimena ja läpäisy kyvyltään muunneltavana kytkimenä
• Kolmijalkainen
• Koostuu kannasta, emitteristä ja kollektorista
• Kannan virtaa säätämällä säädetään emitterin ja kollektorin välinen johtavuus
• Voi käyttää releenä

Diodi

• Päästää virran kulkemaan lävitseen vain toiseen suuntaan
• Esim. ledivalo
• Diodia käytetään estämään virran kulun väärään suuntaan

Zenerdiodi

• Käytetääm estosuunnassa
• Zenerdiodi päästää virran kulkemaan estosuuntaan kun valmistusvaiheessa asetettu zenerjännite ylittyy
• Soveltuu hyvin elektronisten järjestelmien ylijännitesuojaukseen ja jännitteen vakautukseen

Valodiodi

• Tuottaa valoa päästösuunta käytössä
• Hyvin pieni ominaisvastus
• Korkea valoteho erittäin pienellä virrankulutuksella
• Käytetään merkinanto- tai näyttötoimintoihin
• Valolle herkkä diodi päästää virran kulkemaan lävitseen kun siihen osuu valoa