Automaattivaihteistot

Tänään harjoitustehtävänä oli tutustua perinteiseen momentinmuunnin automaattivaihteistoon sekä hieman uudempaan DSG-automaattivaihteistoon ja kirjoittaa niiden toiminnasta.

Momentinmuunnin automaattivaihteisto

Momentinmuuntimen tarkoitus on välittää automaattivaihteistoon moottorin tuottama vääntömomentti. Se perustuu siihen, että pumppupyörällä olevaa jäykkää vaihteistoöljyä lingotaan turbiinipyörälle, joka pyörittää vaihteiston sisällä olevia akseleita, joihin kiinnittyy mm. planeettapyörästöt, monilevykytkimet ja painelevyt.

Momentinmuunnin

Momentinmuuntimen sisällä on pumppupyörä, staattoripyörä ja turbiinipyörä.
*Pumppupyörän tehtävä on lingota öljyä turbiinipyörälle.
*Staattoripyörän tehtävä on ohjata öljyn virtausta ja vahvistaa momenttia eli minimoida luistoa.
*Turbiinipyörän tehtävä on välittää pyörintänopeus, eli vääntö, vaihteistoon.

Momentinmuunnin on kiinnitetty moottorin vauhtipyörään, josta se saa pumppupyörälle liike-energiansa. Auton saavuttaessa tasaisen nopeuden momentinmuuntimen sisällä oleva suuri paine- eli lukituslevy lukitsee pumppu- sekä turbiinipyörän toisiinsa ja poistaa luiston pyörien välillä. Tällöin saadaan moottorin pyörintänopeus mahdollisimman energia tehokkaana vaihteistoon ilman suurempia tehohäviöitä.

Momentinmuuntimelta lähtee sisäänmenoakseli vaihteistoon, josta saadaan voima sisään. Sisäänmenoakselilta voima välittyy plaaneettapyörästöihin, joita monilevykytkimet käyttää lukitsemalla tietyt hammasrattaat, joilla saavutetaan erilaisia välityssuhteita.

Planeettapyörästö, joka pitää sisällään aurinkopyörän, jonka ympärillä pyörii kolme planeettapyörää suurimman kehäpyörän ympärillä.

Monilevykytkinpakka, joka lukitsee planeettapyörästön akseleita.

DSG-automaattivaihteisto

DSG-automaattivaihteisto perustuu sisällöltään täysin perinteiseen manuaalivaihteistoon, mutta DSG:hen on rakennettu kaksoiskytkin ja hydraulinen sähköyksikkö, joka käyttää vaihteita. DSG:n idea perustuu kahteen kytkinlevyyn ja kahteen sisäänmenoakseliin, jotka mahdollistavat suuremman vaihteen kytkennän jo ennen vaihteen vaihtamista. Kun vaihteisto haluaa vaihtaa suuremman vaihteen, vapautetaan toinen kytkimistä, jonka akselille on kytketty jo suurempi vaihde ja toinen kytkin nostetaan ylös ja sen akselille kytketään jälleen jo valmiiksi suurempi vaihde. Näin vaihteiden vaihtoon kuluu mahdollisimman lyhyt aika, joka tekee DSG:stä yhden nopeimmista markkinoilla olevista vaihteistoista.

Kaksoislevykytkin; muistuttaa tavallisen käsivaihteisen auton paineasetelmaa, joka pitää sisällään kaksi kytkinlevyä.

Starttimoottorin mittauksia

Yksi harjoitustöistä oli mitata startilta herätejännite, käynnistimen virta, jännitehäviöt ja akun lepojännite ja jännite startattaessa. Tein tämän yhdessä Heinin kanssa.

Teimme mittaukset Citroën Xsaraan.

Akun lepojännite oli 12,36 volttia ja kännistettäessä 10,91 volttia suoraan akusta mitattuna.

Sitten mitattiin käynnistimen virta johon käytettiin virtapihtiä. Se siis laitettiin johdon ympärille.

 Käynnistimen virta oli 285 ampeeria, eli se on aika suuri.

Jännitehäviöt olivat akun plussan ja startin plusjohdon välillä 0,335 volttia (vasen kuva) ja akun miinusnavan ja startinrungon välillä 0,117 volttia (oikea kuva).

Mittasimme myös herätejännitteen, joka oli 9,87 volttia. Meillä on siitä vain video, josta sain otettua vain screenshotin, eikä videota saa tänne..

Ohivuotomittaus

Viime viikolla minä, Janna ja Milla  harjoittelimme Toyotan moottoriin ohivuotomittauksen tekemistä millä siis määritetään moottorin mekaaninen kunto. Teimme opetusvideon työstä mikä onkin tuossa alapuolella. Minusta työ oli aika helppo ja yksinkertainen.

Lambda-anturin mittaus

Harjoittelimme Heinin ja Kallen kanssa Lambda-anturin mittausta Toyotan harjoitusmoottoriimme. Työ oli harjoitustyö ja meidän piti tehdä video mittauksesta. Tässä video:

Jakohihnan vaihto

Jakohihnan vaihto on yksi tämän jakson Auton huoltaminen 2 -kurssin harjotustöistä. Teimme sen Kallen ja Lassin kanssa asiakasautoon. Jakohihnan vaihto on aika haastava työ ja muilla luokilla käsittääkseni ei hommaa anneta vielä ensimmäisellä luokalla. Haastavistakin töistä selvitään mutta työssä tulee olla erittäin huolellinen ja pähkäillä mitä tekee ennen kuin tekee sillä jos jakohihnan vaihtaa väärin, voi pahimmassa tapauksessa koko moottori mennä rikki. Työn haasteellisuus ja mahdollisuus rikkoa asiakkaan moottori jännittivät aika paljon meitä työn aikana mikä ehkä hidasti hieman työn kulkuamme kun varmistelimme kaikkea. 

Jakohihnan vaihto aloitettiin etsimällä autodatasta ohjeet ja ohjekuvia. Siellä oli aika kattava tieto työstä mikä helpotti työntekoa jo aika paljon.

Kävimme ohjeet läpi ja aloitimme työn ohjeiden mukaan. Irrotimme akun kengät navoista ettei satu vahinkoa sen kanssa ja nostimme moottoria keventimelle.

Irrotimme sytytyspuolat ja -tulpat. Lisäksi piti irrottaa kannattimia, suojamuoveja ja oikea etu rengas että pääsimme käsiksi apulaitehihnaan mikä myös irrotettiin. Alemmassa kuvassa apulaitehihna vielä paikoillaan.

 

  Etsimme minkälaiset merkit meitä oli auttamassa.

Irrotimme ohjurirullat ja löysäsimme vesipumpun:

Tässä on nyt vanha jakohihna irrotettuna.

Uusi hihna paketissa menossa käyttöön. Jakohihnan pois ottaminen on siis aika yksinkertainen homma, mutta sen asentaminen onkin sitten se vaikemapi homma ja juurikin asennettaessa saattaa rikkoa moottorin jos tekee työtä huolimattomasti.

Jakohihnaa asennettaessa kannattaa hihna asettaa paikoilleen ensin ylhäältä niin että merkit ovat kohdillaan.

Kun jakohihnan on saanut paikoilleen, pyöritetään kampiakselia räikällä kaksi kierrosta siksi että jos jako ja ajoitus olisi pielessä vahingot eivät olisi niin suuret. Eli mikä aiheuttaa suuret vahingot tässä työssä väärin tehtynä on se kun jos ajoitus ja jako on väärä, mäntä osuu venttiileihin. Kampiakselia pyöritetään kaksi kierrosta siksi että nelitahtimoottorissa kampiakseli pyörii niiden neljän tahdin aikana kaksi kierrosta.

Tämä vaihe kesti meillä turhauttavan kauan sillä oikea jako oli todella vaikea löytää nmerkeistä huolimatta, aina oli yhden hampaan verran pielessä. Mutta me onnistuimme työssä lopulta ja saimme auton käyntiin ilman vahinkoja!

Stereoasennus

 Viime ja tämän viikon keskiviikot kuluivat stereoasennuksen parissa Heinin ja Riikosen kanssa. Aloitimme tutustumalla stereoiden käyttöohjeisiin ja sitten aloimme miettimään kytkentäkaaviota. Tämän pohdinta olikin jotenkin erityisen vaikeata minulle.. Oikeastaan koko sähköoppi tuntuu olevan vaikeata minulle, mutta en sitten tiedä vaadinko itseltäni vain tässäkin asiassa liikaa kun kuitenkin sain kokeesta kiitettävän...

 Oppaat joita käytimme. Ja lähtötilánne näytti tältä:

Soittimelle piti saada jatkuvavirta sekä herätevirta. Jatkuvavirta tarvitaan ettei soittimen muisti tyhjentyisi ja että se muistaisi esimerkiksi radiokanavat jotka siihen tallennetaan. Herätevirta tarvitaan herättämään laite. Kun tiesimme mitä tehdä, aloimme asentamaan johtoihin oikeanlaiset liittimet.

 Ja työ valmiina:

Kytkimen toiminta

Tänään saimme vaihteiston irti ja tutustuimme tarkemmin kytkimen toimintaan. Päätimme Millan ja Heinin kanssa tehdä siitä videon.

Nelipyöräsuuntaus ja renkaan asentokulmat

Teimme tänään Heinin, Jannan ja Villen kanssa nelipyöräsuuntausta, jonka olenkin itseasiassa tehnyt nyt kolme kertaa. Työ oli yksi Ajodynamiikka-kurssin harjoitustöistä. Nelipyöräsuuntausta on sinänsä ihan mukava tehdä, mutta työssä on paljon muistettavaa ja sitä tehdessä tulee olla tarkka sekä kärsivällinen. Muutos auton tai renkaiden asennossa saattaa aiheuttaa sen, että kyseinen työvaihe jossa muutos on tapahtunut pitää tehdä uudestaan. Tässä video puuhistamme tältä päivältä: Vielä muutama sananen renkaan asentokulmista jotka ovat auraus/haritus, camber ja caster.
Aurattaessa rengas on suuntautunut sisäänpäin, jolloin ajossa kuluu renkaan ulkoreuna. Harittaessa rengas on suuntautunut  päinvastoin ulospäin, jolloin ajossa kuluu renkaan sisäreuna.
Camberissakin rengas on vinossa joko sisäänpäin tai ulospäin, mutta hieman erilailla. Kun rengas on vinossa sisäänpäin, kulmaa sanotaan minuscamberiksi. Minuscamberisssa renkaan kulutuspinta kuluu enemmän sisäreunalta. Kun rengas on vinossa ulospäin, kulmaa sanotaan pluscamberiksi. Pluscamberissa renkaan kulutuspinta kuluu enemmän ulkopinnalta. Tässä kuva selventämään asiaa;

Kuva googlesta.

Caster-kulma taas on kääntyvän renkaan pystysuoran akselin ja kääntymislinjan välinen kulma sivulta katsottuna. Caster-kulma tunnetaan myös nimellä ohjauskulma. Ja taas kuva selventämään asiaa;

Kuva autowikistä.

Lisäpitkien kytkentä

Sähköopin kurssin yksi harjoitustehtävistä on tehdä lisävalokytkentä, joko sumuvalot tai lisäpitkät. Me rakensimme Heinin, Jessen, Teukan ja Eelin kanssa lisäpitkät koulumme harjoitusToyotaan.

Työ tietenkin alkoi suunnittelulla. Olimme käsitelleet sähköopin teoriatunneilla lisävalojen kytkentää, joten jonkinmoista hajua aiheesta oli... Kytkentäkaavio:

Suunnittelun jälkeen haimme sähköjohtoa ja leikkasimme tarpeeksi pitkät piuhat. Johdon päätä hieman kuorittiin ja valittiin siihen oikeanlainen liitos. Liitos puristettiin tiukasti johdon ympärille. Sitten vain oikeat johdot oikeisiin paikkoihin kytkentäkaavion mukaan. Kuulostaa helpolta, mutta silti tuossakin hommassa onnistuu hankkimaan itselleen ongelmia.. No ehkä se on vielä tässä vaiheessa opiskeluja ihan ok :D

 Ja toimivat valot:

Dieselsavutusmittaus

Teimme maanantaina dieselsavutusmittauksen Ford Fistaan vuodelta 2011. Dieselsavutusmittaus on yksi Katsastustarkistus -kurssin harjoitustöistä.

Kone jota käytimme.

Akkuun kiinnitettiin laite, joka haki tiedot kierrosluvuista ja moottoriöljyn lämpötilasta.

Valittiin kohta "Opasiteetti".

Odoteltiin että moottori lämpee.

 

  Heini asettamassa tunnistinta pakoputkeen.

Fiesta on turbodiesel ja sen raja on 3.00. Testi meni siis heittämällä läpi kun tulos oli 0.09.