Hae blogistani

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muistiinpanot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muistiinpanot. Näytä kaikki tekstit

25. huhtikuuta 2014

Puolijohteet ja magnetismi

Sähkövastus

  • Vastustaa sähkövirran kulkua
  • Mittayksikkö ohmi
  • Esim. vastusmateriaali rauta, hiili
  • Kun johtimen pituus kaksinkertaistuu, myös vastus kaksinkertaistuu
  • Kun johtimen poikkileikkaus puolittuu, vastus kaksinkertaistuu

PTC-vastus
(Positive Temperature Coefficient)
  • Johdinmateriaalien vastus riippuu lämpötilasta
  • Vastus kasvaa lämpötilan kasvaessa
  • Kutsutaan kylmäjohtimeksi
  • Lämpötilakerroin positiivinen
  • Käytetään moottorin lämpötilatunnistimissa

NTC-vastus
(Negative Temperature Coefficient)
  • Johdinmateriaalin vastus riippuu lämpötilasta
  • Vastus pienenee lämpötilan kasvaessa
  • Kutsutaan kuumajohtimeksi
  • Lämpötilakerroin negatiivinen
Kondensaattori

  • Koostuu kahdesta vastakkain asetellusta johdinlevystä joiden välissä on eriste
  • Varastoi sähköenergiaa
  • Kapasitanssi (eli kyky varastoida sähköenergiaa) ilmoitetaan faradeina
  • Voidaan jakaa kahteen pääryhmään; kuivat ja elektrolyytti kondensaattorit
  • Liiallinen jännite voi tuhota sen
  • Virta lakkaa kulkemasta kondensaattorin läpi kun se on täysin varautunut


Transistori



  • Toimii kytkimenä, vahvistimena ja läpäisy kyvyltään muunneltavana kytkimenä
  • Kolmijalkainen
  • Koostuu kannasta, emitteristä ja kollektorista
  • Kannan virtaa säätämällä säädetään emitterin ja kollektorin välinen johtavuus
  • Voi käyttää releenä


Diodi

  • Päästää virran kulkemaan lävitseen vain toiseen suuntaan
  • Esim. ledivalo
  • Diodia käytetään estämään virran kulun väärään suuntaan

Zenerdiodi
  • Käytetääm estosuunnassa
  • Zenerdiodi päästää virran kulkemaan estosuuntaan kun valmistusvaiheessa asetettu zenerjännite ylittyy
  • Soveltuu hyvin elektronisten järjestelmien ylijännitesuojaukseen ja jännitteen vakautukseen

Valodiodi

  • Tuottaa valoa päästösuunta käytössä
  • Hyvin pieni ominaisvastus
  • Korkea valoteho erittäin pienellä virrankulutuksella
  • Käytetään merkinanto- tai näyttötoimintoihin
  • Valolle herkkä diodi päästää virran kulkemaan lävitseen kun siihen osuu valoa

22. marraskuuta 2013

Dieselmoottori

Ottomoottorin ja dieselmoottorin erot

♦ Ilman ja polttoaineen seos
  • Dieselmoottorissa ilmaa imetään niin paljon kuin saadaan ja siihen ruiskutetaan polttoaine
  • Ottomoottorissa ilman ja polttoaineen suhde on 14.7
  • Eli dieselmoottorissa seoksen suhde ei ole niin tärkeä kuin ottomoottorissa
♦ Seoksen muodostus
  • Dieselmoottorissa ilma puristetaan ensin kokoon ja sitten ruiskutetaan polttoaine eli seos muodostetaan vasta sylinterissä
  • Dieselmoottorissa polttoaiane ruiskutetaan aina puristustahdin aikana
  • Ottomoottorissa seos muodostetaan sylinterin ulkopuolella imusarjassa
  • Ottomoottorissa polttoaine imetään moottoriin imutahdin aikana 
♦ Sytytys
  • Dieselmoottorissa sytytys tapahtuu, kun ilmaan suihkutettu polttoaine räjähtää ilman kuumuuden takia
  • Ottomoottorissa sytytystulppa sytyttää seoksen
Dieselmoottorit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään; esikammio- ja suoraruiskutusmoottoreihin.

Esikammioruiskutusmenetelmä:

♦ Polttoneste ruiskutetaan esikammioon
♦ Osa polttonesteestä syttyy esikammiossa
♦ Loput polttonesteestä puhalletaan palotilaan
♦ Palaminen tapahtuu hitaasti

Hyötysuhde n. 35% (ottomoottorissa n. 27%)
+ Kevyempi ja kontaktimpi rakenne
+ Hiljaisempi moottorin ääni
+ Pehmeä käynti
- Alhaisempi huippupaine ->tehottomampi
Soveltuu pääasiassa Hyötyajoneuvoihin ja henkilöautoihin.

Suoraruiskutusmenetelmä:

Suoraruiskutus
Tognum: MTU & MTU Onsite Energy By-Nc-Sa
♦ Polttoneste ruiskutetaan suoraan palotilaan
♦ Polttoneste höyrystyy
♦ Palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti

Korkea hyötysuhde n. 45% (taloudellisuus, ympäristönsuojelu)
- Kova moottorin ääni
- Massiivinen rakenne
Soveltuu pääasiassa kuorma-autoihin, rakennuskoneisiin, maatalouskoneisiin ja laivojen moottoreihin.




Uudemmat suoraruiskutusmenetelmät:

♦ Jakajaruiskutuspumppu/Riviruiskutuspumppu jossa määränsäädin
♦ Jakajaruiskutuspumppu jossa magneettiventtiili
♦ Pumppusuuttimet (PDE, PLD)

♦ Varaajaruiskutusjärjestelmä Common-Rail (yhteispanineruiskutus)

Kierto

♦ Tulo: Polttonestesäiliöstä ruiskutusjärjestelmään 
♦ Paluu: Ruiskutusjärjestelmästä polttonestesäiliöön
♦ Kierto: Komponenttien jäähdytys ja voitelu

Polttonestekierron tehtävät:

♦ Polttonestesäiliö: polttonesteen varastointi
♦ Polttonestesuodatin: polttonesteen puhdistus
♦ Polttonesteen esilämmitysventtiili: Polttonesteen esilämmitys ettei se tuki kylmänä suodatinta
♦ Polttonesteen siirtopumppu: polttonesteen siirto polttonestesäiliöstä korkeapainepumpulle, voi olla sähköinen tankin sisällä tai mekaaninen nokka-akselin päässä
♦ Sähköinen pysäytysventtiili: polttonesteen saannin keskeytys
♦ Korkea painepumppu: polttonesteen korkeapaineen muodostaminen eli nostaa paineen ruiskutuspaineeseen
♦ Rail-putki: polttonesteen varaaminen korkeapaineisena
♦ Ruiskutussuutin: polttonesteen ruiskutus
♦ Rail-putken painetunnistin: polttonesteen paineen mittaus, moottori tietää kuinka kauan suutinta tulee pitää auki
♦ Paineensäätöventtiili. polttonesteen paineensäätö
♦ Polttonesteen jäähdytin: polttonesteen jäähdytys

Polttonesteen siirtopumppu

♦ Polttonesteen siirtopumppu on hammaspyöräpumppu
♦ Nokka-akseli käyttää polttonesteen siirtopumppua
♦ Ylipaineventtiili rajoittaa polttonesteen matalapaineen 3.5 baariin

Korkeapainepumpun rakenne

♦ Korkeapainepumppu on säteismäntäpumppu
♦ Toimintatapa:
  • Polttoneste imetään
  • Polttonesteeseen muodostetaan paine
  • Polttoneste siirretään Rail-putkeen
Polttonesteen korkeapaine

♦ Polttonesteen korkeapaine määräytyy moottorin kierroksien mukaan; alhaisilla kierroksilla ei tarvitse paineen olla kuin 200 bar

Suuttimien rakenne

♦ Polttonesteen ruiskutus tapahtuu suuttimien avulla
♦ Injektorit saavat toimintaansa hydraulisen tehostuksen
♦ Polttonestepaine toimii voimanlähteenä
♦ Lepotila
  • Lepotilassa suutinneula sulkee suuttimen
  • Polttonestettä ei pääse tippumaan palotilaan
♦ Suutin avautuu
  • Magneettiventtiili avaa yhteyden venttiiliohjaustilan ja paluukierron välille
  • Suutinneula työnnetään takaisin
  • Ruiskutus tapahtuu
♦ Suutin sulkeutuu
  • Kuulaistukkaventtiili sulkee yhteyden paluukiertoon
  • Venttiilienohjaustilaan muodostuu jälleen paine
  • Suutinneula työntyy eteenpäin ja ruiskutus päättyy