Hae blogistani

24. syyskuuta 2012

Vetoakselit

Saimme työstettäväksi sen -96 vuoden Ford Fiestan niinkuin aiemmin kirjoitin. Olemme nyt tähän mennessä saaneet irrotettua vaihteiston, vaihdettua kytkimen työsylinteri ja vaihdettua vetoakseleiden ulommat suojakumit. Auton huoltaminen 1-kurssilla on vetoakseleiden huolto ja rakenteen tutkiminen harjoitustehtävänä ja saimme tässä Fiestan korjauksessa senkin tehtyä suojakumeja vaihdettaessa.

Vetoakselit ovat nivelöity heti tasauspyörästön jälkeen. Vetoakseleiden ulompi nivel tulee olla rakenteeltaan sellainen, että joustoliikkeen lisäksi se pystyy antamaan pyörälle mahdollisimman suuren kääntymiskulman ja sisemmän akselin tulee mahdollistaa etupyörien joustoliikkeiden aiheuttamat kulmamuutokset. Vetoakseleita huollettaessa täytyy muistaa pitää työhanskat kädessä koko ajan, sillä vetoniveltyöt ovat likaisimpia puuhia mitä nykyään autonasentajat tekevät. Lisäksi nivelrasvat saattavat sisältää raskasmetalleja tai allergisoivia ja vaarallisia kemikaaleja. Toinen tärkeä huomio työtä tehdessä on se, että työ vaatii puhtautta; jos vetoniveliin joutuu hiekanjyvä, vetonivelet täytyy vaihtaa.
Ensimmäisenä kiinnitimme vetoakselin ruuvipuristimeen tarpeeksi tiukasti, mutta kuitenkin niin että akselin pinta ei vaurioitunut liiaksi. Sitten tarkistimme akselin kunnon pintapuolisesti. Ulkoisia vaurioita tai säröjä emme löytäneet ja vetoakseli oli suora. Ainut vika minkä löysimme oli se, että toisessa vetoakselissa ulompi suojakumi oli todella huonossa kunnossa. Alemmassa kuvassa näkyykin taustalla kuinka huonossa kunnossa se suojakumi oli.
Aloimme irrottelemaan suojakumien kiinnityssiteitä. Se oli hieman hankalaa aluksi, sillä kiinnityssiteet olivat niin lian peitossa, että ne eivät meinanneet irrota. On tärkeää että kiinnityssiteitä pois ottaessa ei vahingoiteta suojakumeja (varsinkin siinä tapauksessa jos niitä ei vaihdeta). Kun kiinnityssiteet olivat irti saimme otettua suojakumit pois. Teimme harjoitustyön niin että emme ottaneet ulompaa vetoniveltä pois, sillä ne oli niin tiukassa emmekä opettajan kanssa nähneet tarvetta siihen. Normaalisti työ olisi tehty niin että ensin ulompi vetonivel pois ja samaa kautta sen suojakumi ja sitten toiselta puolelta sisempi vetonivel pois ja sen suojakumi. Koska teimme työn hieman erilailla, toimimme niin että poistimme ensimmäisenä sisemmän vetonivelen sekä sen suojakumin ja sitten samaa reittiä ulomman vetonivelen suojakumi. 
Tässä on sisemmän vetonivelen osat. Jostain syystä toisen vetoakselin sisemmässä vetonivelessä ei ollut nivelrasvaa lainkaan, vaikka siellä kuuluisi olla yhtä paljon kuin tuossa alemmassa kuvassa olevassa ulommassa vetonivelessä. Vetonivelen osat eivät onneksi kuitenkaan olleet menneet piloille. Sisempää vetoniveltä irrottaessa on tärkeää huomioida kuinka päin osat irrottaa, sillä ne tulee laittaa takaisin samoin päin kuin ne on siellä ollutkin toimivuuden takaamiseksi.

Ja siinä onkin sitten se ulompi vetonivel. Ylemmässä kuvassa huomaa kuinka paljon sitä nivelrasvaa siellä on. Vetonivelet piti puhdistaa paperin ja puhdistussprayn avulla. Puhdistuksen jälkeen pystyimme tutkimaan nivelien kunnon ja tässä tapauksessa ne näytti hyviltä. Jos olisimme todenneet ne naarmuisiksi, ne olisi pitänyt vaihtaa. 
Kun osat oli puhdistettu ja tarkistettu ne laitettiin takaisin paikoilleen. Ennen kuin suojakumi asetettiin suojaamaan vetoniveltä, vetoniveleen pursotettiin nivelrasvaa. Tuosta pussista joka on kuvassa meni puolet vetonivelen päälle ja puolet suojakumin sisään, sitä tuli siis PALJON. Mutta se on tärkeää, että siellä on rasvaa tarpeeksi ettei nivelet vaurioidu.



Kun nivelrasva oli saatu pursotettua vetoniveleen, suojakumi voitiin asettaa paikoilleen. Sitten vain suojakumin kiinnityssiteet paikoilleen. Meillä oli kahdenlaisia kiinnityssiteitä, joten tarvitsimme kaksi erilaista työkalua kiristämään siteet. 
Ja valmis työ. Työ oli ihan mukava tehdä, vaikka aluksi ajattelinkin että harjotus saattaa olla hieman ikävää puuhaa. Tuli jostain syystä sellainen olo, kun luin tehtävän ohjeita.

Harjoitustehtävässä ei pahemmin tullut ongelmia esille. Pahimmat ongelmat olivat kiinnityssiteiden irrottaminen ja niiden takaisin laitto sekä lukkorenkaan paikoilleen laitto. Eikä nuokaan oikeastaan olleet niinkään ongelmia vaan työn etenemisen hidasteita. 

Työstä opin tekemään koko työn. En ole ennen huoltanut vetoakseleita tai ylipäänsä purkanut, joten se oli täysin uutta ja samalla mielenkiintoista nähdä niiden rakenne. Työ myös auttoi ymmärtämään vetoakseleiden tehtävää, kun näin rakenteen. Työ tuntui suhteellisen helpolta, kun pääsimme vauhtiin. 

Vetoakseleita huoltaessa työturvallisuus tulee huomioida käyttäen työhanskoja koko työn ajan (niinkuin jo alussa kirjoitin) ja käyttämällä työkaluja oikein. Suojakumien kiinnityssiteitä aukaistaessa saa olla varovainen (jos niitä aukoo hakkaamalla jonkinlaista kiilaa niin että kiinnitysside hieman aukeaa, että sen voi repiä irti pihdeillä), sillä kiilaa hakattaessa saattaa osua sormille, jos tekee työtä huolimattomasti. Vetoniveleitä puhdistaessa meillä ainakin tuli roskaa hirveästi käytetyistä rasvaisista papereista. Paperit kannattaa työturvallisuuden lisäämiseksi hävittää samantien kiinteään öljyiseen jätteeseen. Jos lattialle sattuu tippumaan nivelrasvaa, se kannattaa putsata samantien, sillä se on LIUKAS. 


22. syyskuuta 2012

Pääsimme maalaamaan!

En ole pahemmin kertonut työturvallisuus tunneistamme. No kauheesti niistä ei ole ollut kerrottavaa, sillä meillä on yleensä teoriaa, mutta tällä kertaa pääsimme kokeilemaan mitä se auton maalaus on. Emme suinkaan joutuneet autoa maalaamaan (liian iso riski et oltais pilattu se :D), mutta saimme metallilevyt maalattavaksi. Ohjeita ei ollut. Meille vain kerrottiin missä välineet sijaitsee ja saimme itse pähkäillä miten tulee paras jälki.






Videon kuvasin itse opettajamme puhelimella. Kiitos maalamo puolen sekä työturvallisuuden opettajallemme, että pääsimme kokeilemaan mitä maalaus suurin piirtein on. Kokeilu lisäsi haluani jatkaa autonasentajana (vaikka astmani takia en maalaus puolelle voisikaan mennä), sillä koin että homma ei ehkä kuitenkaan ole minun juttuni. Niin ei harmita, että en astman takia voi mennä sille puolelle opiskelemaan.

Tähän loppuun vielä pyytäisin että aina kun joku blogiani selaillessa huomaa että jokin ei toimi (esim. kuvat, linkit yms.), kertomaan samantien havainnostaan jättämällä joko kommentin tekstin loppuun kohtaan "Add a comment" tai laittamalla minulle sähköpostia; retriina@gmail.com. Näin olen ajantasalla siitä että kaikki toimii kuten kuuluukin. Ja saa toki muuten vaan  kommentoida halutessaan, otan mielelläni vastaan palautetta ja kysymyksiä :)

21. syyskuuta 2012

Työmääräys

Tänään tietotekniikan tunnilla tutustuimme AutoFuturin avulla työmääräyksen tekemiseen. Valitettavasti seuraavat kuvat ovat hieman epäselviä sillä ne on otettu Printscreenillä, mutta toivottavasti niistä saa selvää...

Työmääräys tulee tehdä jokaisesta tehdystä työstä.

 Aluksi valitaan "Uusi määräys" ja siihen etsitään ajoneuvon ja asiakkaan tiedot. Painetaan "Etsi" nappia, mikä tuolla ylhäällä näkyy sinisillä reunuksilla.
 Tulee esiin tuollainen uusi ikkuna. Ensin etsitään korjaamon vanhoista tiedoista ajoneuvoa sen rekisterinumerolla. Mikäli asiakas ei ole ennen käynyt korjaamolla napsautetaan painiketta "Uusi" jolloin tulee taas uusi ikkuna jossa on ylhäällä kenttä rekisterinumerolle. Kirjoitetaan rekisterinumero kenttään ja haetaan sen avulla ajoneuvon ja asiakkaan tiedot Trafin tietokannasta. Klikkaus tulee maksamaan muutaman euron korjaamolle. Asiakkaan tietoihin tulee lisätä asiakkaan puhelinnumero.
 Kun ajoneuvon ja asiakkaan tiedot on saatu ja uusi työmääräys luotu, napsautetaan painiketta "selvitys", joka on tuolla taas vaalealla pohjalla ja tummemmalla reunuksella. Selvitys osioon kirjataan mitä ajoneuvoon on tehty ja huomautuksia ajoneuvosta.
 "Tuotteet" osioon (joka löytyy samalta riviltä) lisätään varaosat sekä tarvikkeet mitä työssä on käytetty. Meidän korjaamolla varastomies lisää tähän osioon varaosat. Me opiskelijat voimme lisätä pientarvikelisän, joka sisältää työssä käytetyt liuottimet ja yms. tarvikkeet.
 "Työt" osioon merkataan työt ja töihin menneet tunnit. Koska me vielä harjoittelemme ja meillä menee pikkusen pitempään kun mitä ohjeaika on, merkkaamme tähän kohtaan ohjeajan. Emme siis veloita kuin sen ohjeajan verran.
"Sisäinen selvitys" osioon tulee asentajan huomautuksia tehdystä työstä, jotka eivät näy laskussa. Kun kohdat on täytetty, voidaan painaa "OK" nappia tuolla oikealla alhaalla jolloin ohjelma tallentaa tiedot.
Työmääräys tulostetaan oikealla alhaalla olevasta painikkeesta "Tulosta". Aina tulostetaan kaksi kappaletta työmääräyksiä; asiakkaalle yksi ja korjaamolle yksi. Tärkeää on pyytää korjaamon kappaleeseen asiakkaan allekirjoitus ettei tule epäselvyyksiä ja jouduta käräjille...

19. syyskuuta 2012

Moottorin osat ja niiden toiminta

Olemme viime viikon ja tämän viikon käyneet teoriaa moottorista läpi. Viime viikon tiistaina pääsimme purkamaan moottoreita, jotka oli matkalla metallin keräykseen. Siitä on harjoitustehtäväkin Auton rakenne:perusteet-kurssilla.

Sylinteriryhmä
Sylinteri
Sylinterissä mäntä liikkuu.
Sylinterin hoonausjälki
Sylinterin hoonausjäljen avulla sylinterin sisäpintaan tarttuu paremmin öljyä.
Kampiakseli
Kampiakseli muuttaa ylösalas-liikkeen pyörimisliikkeeksi.
Vauhtipyörä (tuo hammasratasmainen pyörä tuolla taaempana..)
Vauhtipyörä varastoi moottorin pyöriessä liike-energiaa.

Kiertokanki
Kiertokanki liikuttaa mäntää sylinterissä kampiakselin avulla. Ylempi kuva on kierokangen halkasujäljestä. Palat katkaistaan/halkaistaan niin että ne murtuu jolloin palat eivät sovi minkään muiden palojen kanssa vaan niiden kuuluu olla yhdessä. Moottoria purkaessa kannattaa kiertokangen osat merkitä esim. numeroida niin ettei sekoita vääriä paloja yhteen.
Mäntä
Mäntä puristaa ilman ja polttoaineen seoksen sylinterissä.
Männän renkaat
Sitoo öljyä ja kun mäntä liikkuu sylinterissä ylös ja alas öljy levittyy männän renkaista sylinterin seinille jolloin mäntä liusuu paremmin sylinterissä.
Männäntappi
Männäntappi pitää kiertokangen männässä kiinni.
Kampiakselin laakeri
Kampiakselin laakeri takaa kampiakselin vapaan pyörimisen.
Öljypumppu
Öljypumppu pumppaa öljyä kierrätettäväksi moottoriin.
Öljynsuodattaminen jalka
Öljynsuodattimen jalka ohjaa öljyt letkuja pitkin moottoriin.
Sylinterikansi
Sylinterikannessa on venttiilit.
Venttiili ja venttiilin jousi
Imuventtiilin on tarkoitus antaa ilman ja polttoaineen seosta sylinteriin männän puristettavaksi ja pakoventtiilin on tarkoitus poistaa pakokaasut sylinteristä. Venttiilin jousi palauttaa venttiilin yläasentoon.
Venttiilin istukka
Venttiilin istukka tiivistää venttiilin sylinterikanteen.
Venttiilin ohjurikumi
Tiivistää venttiilin varren sylinterikanteen.
Venttiilin paininkuppi ja lukkokiila
Venttiilin painekuppi säätää venttiilinväliä. Lukkokiila lukitsee venttiilin paikoilleen.
Nokka-akseli
Nokka-akseli liikuttaa venttiileitä auki ja kiinni.

Moottoria purkaessa mittasimme myös mikrometrillä kampiakselin kaulan soikeutta ja työntömitalla sylinterin halkaisijan sekä iskunpituutta. 

Ylemmissä kuvassa on se mikrometri ja ylemmässä kuvassa sitä kalibroidaan (työkalun kalibrointi on tärkeää että työkalua käytettäessä tulee oikeat tulokset). Toisessa kuvassa jo mitataan kampikaselin kaulan soikeutta ja totesimme että kamiakselin kaula oli pyöreä, mikä oli erittäin hyvä. Jos kampiakselin kaula olisi ollut soikea, se olisi pitänyt vaihtaa.

Työntömitalla mitatessa sylinterin halkaisijaksi saimme 82,6 mm ja iskunpituudeksi 93,6 mm (iskunpituus on se pituus/matka minkä mäntä liikkuu sylinterissä). Näistä luvuista saamme laskettua iskuntilavuuden, mikä on tila minkä mäntä täyttää liikkuessaan yläkuolokohdan ja alakuolokohdan välillä. Iskuntilavuus saadaan laskemalla pohjan pinta-alan sekä iskunpituuden tulo.

Siis iskuntilavuudeksi saadaan 501'563.385kuutiomm eli 501.563385kuutiocm.

Nelitahtisen ottomoottorin toimintaperiaate:

1. Imutahti. Imutahdin aikana mäntä liikkuu sylinterissä yläkuolokohdasta (ykk) alakuolokohtaan (akk), jolloin sylinteriin syntyy alipaine tilavuuden kasvaessa. Ilman ja polttoaineen seos imeytyy sisään auki olevan imuventtiilin läpi. Imutahdissa imuventtiili avataan jo ennen kuin mäntä on yläkuolokohdassa ja suljetaan vasta alakuolokohdan jälkeen, jotta sylinteri täyttyisi ilman ja polttoaineen seoksesta paremmin.

2. Puristustahti. Mäntä liikkuu alakuolokohdasta yläkuolokohtaan. Koska venttiilit ovat kiinni ilman ja polttoaineen seos puristuu kokoon, jonka johdosta seos lämpenee ja sumuttunut polttoaine muuttuu kaasuksi. 

3. Työtahti. Venttiilit ovat edelleen kiinni. Puristettu ilman ja polttoaineen seos sytytetään palamaan sytytystulpan kipinällä, jolloin vapautuva palamislämpö nostaa painetta sylinterissä ja liikuttaa mäntää alaspäin. 

4. Poistotahti. Pakoventtiili aukeaa jo ennen kuin mäntä on alakuolokohdassa ja jäljellä oleva palamispaine työntää osan pakokaasuista pakoventtiilin läpi eteenpäin. Mäntä alkaa liikkumaan alakuolokohdasta yläkuolokohtaan työntäen samalla sylinteristä pakokaasuja pakoventtiilin läpi. Kaasujenvaihdon helpottamiseksi pakoventtiili sulkeutuu vasta vähän yläkuolokohdan jälkeen ja imuventtiili aukeaa jo ennen yläkuolokohtaa, venttiilit ovat siis hetken aikaa samaan aikaan auki mitä kutsutaan venttiilien limitykseksi.

Uutta!

Sain vihdoin vaihdettua blogin nimen. Kiitos vinkistä Tapsalle, Tapsa ehdotti nimeksi Auton alla ja muokkasin sen hieman omakseni kääntämällä sen ranskaksi.

Lisäsin myös blogin sivussa näkyvään harmaaseen palkkiin Google-kääntäjän (tosin en takaa laadusta/toiminnasta) sekä reaaliaikaisen listan Asentajakillan opiskelijoiden blogeista.

Tein taulukon harjoitustehtävistä, jotka tulee tehdä jouluun mennessä. Harjoitustehtävät löytyy täältä, jos joku on kiinnostunut siitä minkälaisia tehtäviä teemme. Taulukkoa (jota voi tutkiskella tulevaisuudessa yläpalkissa olevasta linkistä "Harjoitustehtävät") päivittelen sen mukaan mitä olen saanut aikaan koulussa. Tällä hetkellä olen muutamia noita töitä tehnyt esim. tuo katsastustarkistus, mutta en sitä merkitä tehdyksi, sillä siitä ei ole blogitekstiä enkä siitä voi tehdäkkään toistaiseksi sellaista.
Tällä viikolla minä, Heini ja Janna olemme irotelleet vuoden -96 Ford Fiestasta vaihteistoa sillä kytkin vuoti. Eilen saimme sen irti ja kävimme kyselemässä uusia osia. Huomenna homma jatkuu ja kun olemme saaneet vaihteiston takaisin paikalleen (ja olemme saaneet korjattua samaisen Fiestan oven sekä vaihdettua vetoakseleiden ulommat suojakumit) kirjoittelen taas tänne. Tosin emme todennäköisesti saa hommaa tehtyä loppuun torstaina eikä perjantaina ole hallitöitä, joten palaillaan siihen sitten ensi viikolla :)

14. syyskuuta 2012

Tehodynamometrimittauksen tulokset

Tänään tietotekniikan tunnilla opettelimme käyttämään exceliä tekemällä kaavioita torstaina tehdyistä tehodynamometrin tuloksista. Mittaus on tehty luokkalaisen jokkis autosta.




Viikko on minun osaltani mennyt hieman ohi... Viikolle oli hirvittävästi tehtävää; keskiviikkona ruotsin koe (+enkun läksyt), torstaina piti olla aune-ehdoista koe ja täksi päiväksi työturvallisuuden tehtävät tehtynä. Olen ollut heikko kuntoinen jo viime viikon alusta lähtien, mutta nyt tiistaina vasta luovutin ja jäin kotiin sairastamaan, joten ruotsin kokeeni siirtyi ja jostain syystä koko luokan koe aune-ehdoista siirtyi tälle päivälle (sain kokeesta täydet pisteet, jei!). Tiistaihin asti ehdin kuitenkin olemaan tunneilla ja kävimme silloin läpi paljon teoriaa moottorista ja tiistaina vielä purkasimmekin moottoreita. Siitä tulee blogitekstiä heti kun saan aikaiseksi :)