Jakohihnan vaihto

Jakohihnan vaihto on yksi tämän jakson Auton huoltaminen 2 -kurssin harjotustöistä. Teimme sen Kallen ja Lassin kanssa asiakasautoon. Jakohihnan vaihto on aika haastava työ ja muilla luokilla käsittääkseni ei hommaa anneta vielä ensimmäisellä luokalla. Haastavistakin töistä selvitään mutta työssä tulee olla erittäin huolellinen ja pähkäillä mitä tekee ennen kuin tekee sillä jos jakohihnan vaihtaa väärin, voi pahimmassa tapauksessa koko moottori mennä rikki. Työn haasteellisuus ja mahdollisuus rikkoa asiakkaan moottori jännittivät aika paljon meitä työn aikana mikä ehkä hidasti hieman työn kulkuamme kun varmistelimme kaikkea. 

Jakohihnan vaihto aloitettiin etsimällä autodatasta ohjeet ja ohjekuvia. Siellä oli aika kattava tieto työstä mikä helpotti työntekoa jo aika paljon.

Kävimme ohjeet läpi ja aloitimme työn ohjeiden mukaan. Irrotimme akun kengät navoista ettei satu vahinkoa sen kanssa ja nostimme moottoria keventimelle.

Irrotimme sytytyspuolat ja -tulpat. Lisäksi piti irrottaa kannattimia, suojamuoveja ja oikea etu rengas että pääsimme käsiksi apulaitehihnaan mikä myös irrotettiin. Alemmassa kuvassa apulaitehihna vielä paikoillaan.

 

  Etsimme minkälaiset merkit meitä oli auttamassa.

Irrotimme ohjurirullat ja löysäsimme vesipumpun:

Tässä on nyt vanha jakohihna irrotettuna.

Uusi hihna paketissa menossa käyttöön. Jakohihnan pois ottaminen on siis aika yksinkertainen homma, mutta sen asentaminen onkin sitten se vaikemapi homma ja juurikin asennettaessa saattaa rikkoa moottorin jos tekee työtä huolimattomasti.

Jakohihnaa asennettaessa kannattaa hihna asettaa paikoilleen ensin ylhäältä niin että merkit ovat kohdillaan.

Kun jakohihnan on saanut paikoilleen, pyöritetään kampiakselia räikällä kaksi kierrosta siksi että jos jako ja ajoitus olisi pielessä vahingot eivät olisi niin suuret. Eli mikä aiheuttaa suuret vahingot tässä työssä väärin tehtynä on se kun jos ajoitus ja jako on väärä, mäntä osuu venttiileihin. Kampiakselia pyöritetään kaksi kierrosta siksi että nelitahtimoottorissa kampiakseli pyörii niiden neljän tahdin aikana kaksi kierrosta.

Tämä vaihe kesti meillä turhauttavan kauan sillä oikea jako oli todella vaikea löytää nmerkeistä huolimatta, aina oli yhden hampaan verran pielessä. Mutta me onnistuimme työssä lopulta ja saimme auton käyntiin ilman vahinkoja!

Mazda MX-5

Isäni toi Mazda MX-5:nsa meille madallettavaksi. Asennettavaksi tuli Konin säädettävä madallussarja. Projekti oli mielenkiintoinen ja aika yksinkertainen; irroitimme vain vanhat iskunvaimentimet sekä jouset ja kokosimme sekä asensimme uudet tilalle. Toki ongelmitta emme taaskaan selvinneet sillä asennettuamme autoon uudet iskunvaimentimet sekä jouset huomasimme että ne oli koottu väärin ja jouduimme purkamaan kaikki uudestaan. Onneksi luokkamme on niin mahtava että saimme lisää apumiehiä tekemään hommaa valmiiksi aikataulussa. Hieman kuvia:

 Vanha iskunvaimennin sekä jousi vielä paikoillaan ja toisessa kuvassa lähes irti.

 Rautakanki oli ehdoton työkalu tässä hommassa!

Vanhat iskunvaimentimet irti ja uusia aletaan kokoomaan:

Tosiaan iskunvaimentimet olivat säädettävät ja niitä säädettiin siten että iskunvaimennin kiinnitettiin ruuvipenkkiin ohjeen mukaan ja sitten iskunvaimmenninta piti kiertää sen verran kuinka jäykäksi ne haluttiin.

Valmis paketti.

Asennettuna

Madalluksen jälkeen piti vielä tehdä nelipyöräsuuntaus. Nelipyöräsuuntauksesta video täällä.

Ja valmis työ. Ennen kuin aloimme madaltamaan autoa mittasimme isäni kanssa auton korkeutta avaimen avulla ja avain meni helposti väliin. Kyllä se ihan hyvin madaltu :)

Isä lähti tyytyväisenä takaisin kotiin ja kehuskeli työtämme. Tapsa innostui autosta ja mietintään jäi että hankkisimme Fiestaamme saman tyyppisen madallussarjan.

Äiten Yaris

Tämän viikon hallitunnit menivät rengastyön (josta tulee vähän myöhemmin harjoitustyöraportti) ja äitini vuoden 2008 Toyota Yariksen parissa. Yariksessa oli talvirenkaiden vaihto sekä 45000km määräaikaishuolto.

Jannan isän Mazda

Jannan isä toi Mazdansa meille jarruhuoltoon. Mazda oli käynyt katsastuksessa, mutta takajarrut olivat liian kuluneet sekä oikean lähivalon suuntaus oli pielessä, joten auto ei päässyt läpi. Jarruhuollosta juttua löytyy täältä.

Tässä alkaa olemaan ensimmäinen jakso jo käyty. Torstaina on jo ensimmäinen lomapäivä ja perjantaina tullaan tekemään tulityön teoria sekä käytäntö koe ja sitten ollaan viikko vapaita velvollisuuksista, ihanaa!

Vetoakselit

Saimme työstettäväksi sen -96 vuoden Ford Fiestan niinkuin aiemmin kirjoitin. Olemme nyt tähän mennessä saaneet irrotettua vaihteiston, vaihdettua kytkimen työsylinteri ja vaihdettua vetoakseleiden ulommat suojakumit. Auton huoltaminen 1-kurssilla on vetoakseleiden huolto ja rakenteen tutkiminen harjoitustehtävänä ja saimme tässä Fiestan korjauksessa senkin tehtyä suojakumeja vaihdettaessa.

Vetoakselit ovat nivelöity heti tasauspyörästön jälkeen. Vetoakseleiden ulompi nivel tulee olla rakenteeltaan sellainen, että joustoliikkeen lisäksi se pystyy antamaan pyörälle mahdollisimman suuren kääntymiskulman ja sisemmän akselin tulee mahdollistaa etupyörien joustoliikkeiden aiheuttamat kulmamuutokset. Vetoakseleita huollettaessa täytyy muistaa pitää työhanskat kädessä koko ajan, sillä vetoniveltyöt ovat likaisimpia puuhia mitä nykyään autonasentajat tekevät. Lisäksi nivelrasvat saattavat sisältää raskasmetalleja tai allergisoivia ja vaarallisia kemikaaleja. Toinen tärkeä huomio työtä tehdessä on se, että työ vaatii puhtautta; jos vetoniveliin joutuu hiekanjyvä, vetonivelet täytyy vaihtaa.

Ensimmäisenä kiinnitimme vetoakselin ruuvipuristimeen tarpeeksi tiukasti, mutta kuitenkin niin että akselin pinta ei vaurioitunut liiaksi. Sitten tarkistimme akselin kunnon pintapuolisesti. Ulkoisia vaurioita tai säröjä emme löytäneet ja vetoakseli oli suora. Ainut vika minkä löysimme oli se, että toisessa vetoakselissa ulompi suojakumi oli todella huonossa kunnossa. Alemmassa kuvassa näkyykin taustalla kuinka huonossa kunnossa se suojakumi oli.

Aloimme irrottelemaan suojakumien kiinnityssiteitä. Se oli hieman hankalaa aluksi, sillä kiinnityssiteet olivat niin lian peitossa, että ne eivät meinanneet irrota. On tärkeää että kiinnityssiteitä pois ottaessa ei vahingoiteta suojakumeja (varsinkin siinä tapauksessa jos niitä ei vaihdeta). Kun kiinnityssiteet olivat irti saimme otettua suojakumit pois. Teimme harjoitustyön niin että emme ottaneet ulompaa vetoniveltä pois, sillä ne oli niin tiukassa emmekä opettajan kanssa nähneet tarvetta siihen. Normaalisti työ olisi tehty niin että ensin ulompi vetonivel pois ja samaa kautta sen suojakumi ja sitten toiselta puolelta sisempi vetonivel pois ja sen suojakumi. Koska teimme työn hieman erilailla, toimimme niin että poistimme ensimmäisenä sisemmän vetonivelen sekä sen suojakumin ja sitten samaa reittiä ulomman vetonivelen suojakumi. 

Tässä on sisemmän vetonivelen osat. Jostain syystä toisen vetoakselin sisemmässä vetonivelessä ei ollut nivelrasvaa lainkaan, vaikka siellä kuuluisi olla yhtä paljon kuin tuossa alemmassa kuvassa olevassa ulommassa vetonivelessä. Vetonivelen osat eivät onneksi kuitenkaan olleet menneet piloille. Sisempää vetoniveltä irrottaessa on tärkeää huomioida kuinka päin osat irrottaa, sillä ne tulee laittaa takaisin samoin päin kuin ne on siellä ollutkin toimivuuden takaamiseksi.

Ja siinä onkin sitten se ulompi vetonivel. Ylemmässä kuvassa huomaa kuinka paljon sitä nivelrasvaa siellä on. Vetonivelet piti puhdistaa paperin ja puhdistussprayn avulla. Puhdistuksen jälkeen pystyimme tutkimaan nivelien kunnon ja tässä tapauksessa ne näytti hyviltä. Jos olisimme todenneet ne naarmuisiksi, ne olisi pitänyt vaihtaa. 

Kun osat oli puhdistettu ja tarkistettu ne laitettiin takaisin paikoilleen. Ennen kuin suojakumi asetettiin suojaamaan vetoniveltä, vetoniveleen pursotettiin nivelrasvaa. Tuosta pussista joka on kuvassa meni puolet vetonivelen päälle ja puolet suojakumin sisään, sitä tuli siis PALJON. Mutta se on tärkeää, että siellä on rasvaa tarpeeksi ettei nivelet vaurioidu.

Kun nivelrasva oli saatu pursotettua vetoniveleen, suojakumi voitiin asettaa paikoilleen. Sitten vain suojakumin kiinnityssiteet paikoilleen. Meillä oli kahdenlaisia kiinnityssiteitä, joten tarvitsimme kaksi erilaista työkalua kiristämään siteet. 

Ja valmis työ. Työ oli ihan mukava tehdä, vaikka aluksi ajattelinkin että harjotus saattaa olla hieman ikävää puuhaa. Tuli jostain syystä sellainen olo, kun luin tehtävän ohjeita.

Harjoitustehtävässä ei pahemmin tullut ongelmia esille. Pahimmat ongelmat olivat kiinnityssiteiden irrottaminen ja niiden takaisin laitto sekä lukkorenkaan paikoilleen laitto. Eikä nuokaan oikeastaan olleet niinkään ongelmia vaan työn etenemisen hidasteita. 

Työstä opin tekemään koko työn. En ole ennen huoltanut vetoakseleita tai ylipäänsä purkanut, joten se oli täysin uutta ja samalla mielenkiintoista nähdä niiden rakenne. Työ myös auttoi ymmärtämään vetoakseleiden tehtävää, kun näin rakenteen. Työ tuntui suhteellisen helpolta, kun pääsimme vauhtiin. 

Vetoakseleita huoltaessa työturvallisuus tulee huomioida käyttäen työhanskoja koko työn ajan (niinkuin jo alussa kirjoitin) ja käyttämällä työkaluja oikein. Suojakumien kiinnityssiteitä aukaistaessa saa olla varovainen (jos niitä aukoo hakkaamalla jonkinlaista kiilaa niin että kiinnitysside hieman aukeaa, että sen voi repiä irti pihdeillä), sillä kiilaa hakattaessa saattaa osua sormille, jos tekee työtä huolimattomasti. Vetoniveleitä puhdistaessa meillä ainakin tuli roskaa hirveästi käytetyistä rasvaisista papereista. Paperit kannattaa työturvallisuuden lisäämiseksi hävittää samantien kiinteään öljyiseen jätteeseen. Jos lattialle sattuu tippumaan nivelrasvaa, se kannattaa putsata samantien, sillä se on LIUKAS. 

Auton huolto

Saimme viime maanantaina uuden asiakastyön, tällä kertaa Toyota Corollan. Corolla tarvitsi 150 000kmn huollon, johon ensimmäisenä tulostimme autodatasta ohjeet joissa luoteltiin tarkistettavat ja vaihdettavat/säädettävät kohdat. Ensimmäisenä katsoimme mitä piti vaihtaa, vaihdettavaksi tuli öljyn suodatin ja ilmansuodattimet. Vaihdettavaksi myös tuli tuulilasin ja takalasin pyyhkimet sekä etuvalojen polttimot jotka eivät automaattisesti olleet huollon yhteydessä vaihdettavana vaan totesimme että ne oli siinä kunnossa että piti vaihtaa. Autoon vaihdettiin myös työn aikana jarrulevyt ja jarrupalat joista kirjoitinkin jo eilen. Autoon tehtiin myös pakokaasu mittaus joka ei kuulu myöskään määräaikaishuoltoon, mutta autoon taisi olla tulossa katsastus pian joten teimme sen katsastusta varten (viimeisenä kuvien jälkeen on video siitä).