Automaattivaihteistot

Tänään harjoitustehtävänä oli tutustua perinteiseen momentinmuunnin automaattivaihteistoon sekä hieman uudempaan DSG-automaattivaihteistoon ja kirjoittaa niiden toiminnasta.

Momentinmuunnin automaattivaihteisto

Momentinmuuntimen tarkoitus on välittää automaattivaihteistoon moottorin tuottama vääntömomentti. Se perustuu siihen, että pumppupyörällä olevaa jäykkää vaihteistoöljyä lingotaan turbiinipyörälle, joka pyörittää vaihteiston sisällä olevia akseleita, joihin kiinnittyy mm. planeettapyörästöt, monilevykytkimet ja painelevyt.

Momentinmuunnin

Momentinmuuntimen sisällä on pumppupyörä, staattoripyörä ja turbiinipyörä.
*Pumppupyörän tehtävä on lingota öljyä turbiinipyörälle.
*Staattoripyörän tehtävä on ohjata öljyn virtausta ja vahvistaa momenttia eli minimoida luistoa.
*Turbiinipyörän tehtävä on välittää pyörintänopeus, eli vääntö, vaihteistoon.

Momentinmuunnin on kiinnitetty moottorin vauhtipyörään, josta se saa pumppupyörälle liike-energiansa. Auton saavuttaessa tasaisen nopeuden momentinmuuntimen sisällä oleva suuri paine- eli lukituslevy lukitsee pumppu- sekä turbiinipyörän toisiinsa ja poistaa luiston pyörien välillä. Tällöin saadaan moottorin pyörintänopeus mahdollisimman energia tehokkaana vaihteistoon ilman suurempia tehohäviöitä.

Momentinmuuntimelta lähtee sisäänmenoakseli vaihteistoon, josta saadaan voima sisään. Sisäänmenoakselilta voima välittyy plaaneettapyörästöihin, joita monilevykytkimet käyttää lukitsemalla tietyt hammasrattaat, joilla saavutetaan erilaisia välityssuhteita.

Planeettapyörästö, joka pitää sisällään aurinkopyörän, jonka ympärillä pyörii kolme planeettapyörää suurimman kehäpyörän ympärillä.

Monilevykytkinpakka, joka lukitsee planeettapyörästön akseleita.

DSG-automaattivaihteisto

DSG-automaattivaihteisto perustuu sisällöltään täysin perinteiseen manuaalivaihteistoon, mutta DSG:hen on rakennettu kaksoiskytkin ja hydraulinen sähköyksikkö, joka käyttää vaihteita. DSG:n idea perustuu kahteen kytkinlevyyn ja kahteen sisäänmenoakseliin, jotka mahdollistavat suuremman vaihteen kytkennän jo ennen vaihteen vaihtamista. Kun vaihteisto haluaa vaihtaa suuremman vaihteen, vapautetaan toinen kytkimistä, jonka akselille on kytketty jo suurempi vaihde ja toinen kytkin nostetaan ylös ja sen akselille kytketään jälleen jo valmiiksi suurempi vaihde. Näin vaihteiden vaihtoon kuluu mahdollisimman lyhyt aika, joka tekee DSG:stä yhden nopeimmista markkinoilla olevista vaihteistoista.

Kaksoislevykytkin; muistuttaa tavallisen käsivaihteisen auton paineasetelmaa, joka pitää sisällään kaksi kytkinlevyä.

Tänä vuonna aloittaneiden opiskeilijoiden blogit ja kuulumisia

Listasin Opiskelijoiden blogit -sivulle tänä vuonna aloittaneiden opiskelijoiden blogit. Nyt sieltä siis löytyy kaikkien Tampereen Asentajakiltalaisten blogit. Kannattaa käydä tsekkaamassa!

Me kolmannen vuoden opiskelijat palasimme siis syysloman jälkeen takaisin kouluun työssäopista. Oli viimeinen työssäoppi ja ihan hyvillä mielillä palattiin kouluun, vaikka hieman hassua se välillä on ollut kun koulussa on niin eri käytännöt mitä työssäoppipaikoilla. Tänä vuonna me ja Tapsa muutettiin Petrin D4 halliin mikä on myös aiheuttanut hieman hämmennystä, kun kaikki työkalut ovat eri paikoissa yms, mutta eiköhän tuohonkin halliin totu :D

Viimeinen vuosi menossa niin ammattiopintojen kuin myös lukio-opintojen osalta. Tarkoittaa paljon töitä, mutta sitten onkin ammattitutkinto ja valmius töihin! Huomenna menemmekin tutustumaan 3. asteen opintoihin Tamkiin.

Fiestakin on saanut uuden maalin pintaan

Starttimoottorin mittauksia

Yksi harjoitustöistä oli mitata startilta herätejännite, käynnistimen virta, jännitehäviöt ja akun lepojännite ja jännite startattaessa. Tein tämän yhdessä Heinin kanssa.

Teimme mittaukset Citroën Xsaraan.

Akun lepojännite oli 12,36 volttia ja kännistettäessä 10,91 volttia suoraan akusta mitattuna.

Sitten mitattiin käynnistimen virta johon käytettiin virtapihtiä. Se siis laitettiin johdon ympärille.

 Käynnistimen virta oli 285 ampeeria, eli se on aika suuri.

Jännitehäviöt olivat akun plussan ja startin plusjohdon välillä 0,335 volttia (vasen kuva) ja akun miinusnavan ja startinrungon välillä 0,117 volttia (oikea kuva).

Mittasimme myös herätejännitteen, joka oli 9,87 volttia. Meillä on siitä vain video, josta sain otettua vain screenshotin, eikä videota saa tänne..

Elektroniikkatyö

Tänään teimme koulussa elektroniikkatöitä. Tein Juuson kanssa äänenmuuttajaa, mikä muuttaa äänen kuulostamaan robotilta.



Työtä tehtiin ohjeiden mukaan.






Työhön piti juottaen liittää määrätyille paikoille vastus, zenerdiodi, 4 nappulaa, 2 mikropiirin jalkoja, kytkin, 2 punaista lediä, potentiometri, 4 kapasitaattoria, 2 virran kytkentä tappeja, mikrofoni, 6 elektrolyyttia kapasitaattori, potentiometri, 2 mikropiiriä ja sitten piirilevy liitetään kaiuttimeen. Lopputulos oli valitettavasti se että piiri meni jostain oikosulkuun.


Jos joku on kiinnostunut tämän kaltaisesta askartelusta niin kannattaa vilkaista Vellemanin sivut :)

Puolijohteet ja magnetismi

Sähkövastus

• Vastustaa sähkövirran kulkua
• Mittayksikkö ohmi
• Esim. vastusmateriaali rauta, hiili
• Kun johtimen pituus kaksinkertaistuu, myös vastus kaksinkertaistuu
• Kun johtimen poikkileikkaus puolittuu, vastus kaksinkertaistuu

PTC-vastus

(Positive Temperature Coefficient)

• Johdinmateriaalien vastus riippuu lämpötilasta
• Vastus kasvaa lämpötilan kasvaessa
• Kutsutaan kylmäjohtimeksi
• Lämpötilakerroin positiivinen
• Käytetään moottorin lämpötilatunnistimissa

NTC-vastus

(Negative Temperature Coefficient)

• Johdinmateriaalin vastus riippuu lämpötilasta
• Vastus pienenee lämpötilan kasvaessa
• Kutsutaan kuumajohtimeksi
• Lämpötilakerroin negatiivinen

Kondensaattori

• Koostuu kahdesta vastakkain asetellusta johdinlevystä joiden välissä on eriste
• Varastoi sähköenergiaa
• Kapasitanssi (eli kyky varastoida sähköenergiaa) ilmoitetaan faradeina
• Voidaan jakaa kahteen pääryhmään; kuivat ja elektrolyytti kondensaattorit
• Liiallinen jännite voi tuhota sen
• Virta lakkaa kulkemasta kondensaattorin läpi kun se on täysin varautunut

Transistori

• Toimii kytkimenä, vahvistimena ja läpäisy kyvyltään muunneltavana kytkimenä
• Kolmijalkainen
• Koostuu kannasta, emitteristä ja kollektorista
• Kannan virtaa säätämällä säädetään emitterin ja kollektorin välinen johtavuus
• Voi käyttää releenä

Diodi

• Päästää virran kulkemaan lävitseen vain toiseen suuntaan
• Esim. ledivalo
• Diodia käytetään estämään virran kulun väärään suuntaan

Zenerdiodi

• Käytetääm estosuunnassa
• Zenerdiodi päästää virran kulkemaan estosuuntaan kun valmistusvaiheessa asetettu zenerjännite ylittyy
• Soveltuu hyvin elektronisten järjestelmien ylijännitesuojaukseen ja jännitteen vakautukseen

Valodiodi

• Tuottaa valoa päästösuunta käytössä
• Hyvin pieni ominaisvastus
• Korkea valoteho erittäin pienellä virrankulutuksella
• Käytetään merkinanto- tai näyttötoimintoihin
• Valolle herkkä diodi päästää virran kulkemaan lävitseen kun siihen osuu valoa

Dieselmoottori

Ottomoottorin ja dieselmoottorin erot

♦ Ilman ja polttoaineen seos

• Dieselmoottorissa ilmaa imetään niin paljon kuin saadaan ja siihen ruiskutetaan polttoaine
• Ottomoottorissa ilman ja polttoaineen suhde on 14.7
• Eli dieselmoottorissa seoksen suhde ei ole niin tärkeä kuin ottomoottorissa

♦ Seoksen muodostus

• Dieselmoottorissa ilma puristetaan ensin kokoon ja sitten ruiskutetaan polttoaine eli seos muodostetaan vasta sylinterissä
• Dieselmoottorissa polttoaiane ruiskutetaan aina puristustahdin aikana
• Ottomoottorissa seos muodostetaan sylinterin ulkopuolella imusarjassa
• Ottomoottorissa polttoaine imetään moottoriin imutahdin aikana 

♦ Sytytys

• Dieselmoottorissa sytytys tapahtuu, kun ilmaan suihkutettu polttoaine räjähtää ilman kuumuuden takia
• Ottomoottorissa sytytystulppa sytyttää seoksen

Dieselmoottorit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään; esikammio- ja suoraruiskutusmoottoreihin.

Esikammioruiskutusmenetelmä:

♦ Polttoneste ruiskutetaan esikammioon

♦ Osa polttonesteestä syttyy esikammiossa

♦ Loput polttonesteestä puhalletaan palotilaan

♦ Palaminen tapahtuu hitaasti

Hyötysuhde n. 35% (ottomoottorissa n. 27%)

+ Kevyempi ja kontaktimpi rakenne

+ Hiljaisempi moottorin ääni

+ Pehmeä käynti

- Alhaisempi huippupaine ->tehottomampi

Soveltuu pääasiassa Hyötyajoneuvoihin ja henkilöautoihin.

Suoraruiskutusmenetelmä:

Suoraruiskutus
Tognum: MTU & MTU Onsite Energy By-Nc-Sa

♦ Polttoneste ruiskutetaan suoraan palotilaan

♦ Polttoneste höyrystyy

♦ Palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti

Korkea hyötysuhde n. 45% (taloudellisuus, ympäristönsuojelu)

- Kova moottorin ääni

- Massiivinen rakenne

Soveltuu pääasiassa kuorma-autoihin, rakennuskoneisiin, maatalouskoneisiin ja laivojen moottoreihin.

Uudemmat suoraruiskutusmenetelmät:

♦ Jakajaruiskutuspumppu/Riviruiskutuspumppu jossa määränsäädin

♦ Jakajaruiskutuspumppu jossa magneettiventtiili

♦ Pumppusuuttimet (PDE, PLD)

♦ Varaajaruiskutusjärjestelmä Common-Rail (yhteispanineruiskutus)

Kierto

♦ Tulo: Polttonestesäiliöstä ruiskutusjärjestelmään 

♦ Paluu: Ruiskutusjärjestelmästä polttonestesäiliöön

♦ Kierto: Komponenttien jäähdytys ja voitelu

Polttonestekierron tehtävät:

♦ Polttonestesäiliö: polttonesteen varastointi
♦ Polttonestesuodatin: polttonesteen puhdistus
♦ Polttonesteen esilämmitysventtiili: Polttonesteen esilämmitys ettei se tuki kylmänä suodatinta
♦ Polttonesteen siirtopumppu: polttonesteen siirto polttonestesäiliöstä korkeapainepumpulle, voi olla sähköinen tankin sisällä tai mekaaninen nokka-akselin päässä
♦ Sähköinen pysäytysventtiili: polttonesteen saannin keskeytys
♦ Korkea painepumppu: polttonesteen korkeapaineen muodostaminen eli nostaa paineen ruiskutuspaineeseen
♦ Rail-putki: polttonesteen varaaminen korkeapaineisena
♦ Ruiskutussuutin: polttonesteen ruiskutus
♦ Rail-putken painetunnistin: polttonesteen paineen mittaus, moottori tietää kuinka kauan suutinta tulee pitää auki
♦ Paineensäätöventtiili. polttonesteen paineensäätö
♦ Polttonesteen jäähdytin: polttonesteen jäähdytys

Polttonesteen siirtopumppu

♦ Polttonesteen siirtopumppu on hammaspyöräpumppu

♦ Nokka-akseli käyttää polttonesteen siirtopumppua

♦ Ylipaineventtiili rajoittaa polttonesteen matalapaineen 3.5 baariin

Korkeapainepumpun rakenne

♦ Korkeapainepumppu on säteismäntäpumppu

♦ Toimintatapa:

• Polttoneste imetään
• Polttonesteeseen muodostetaan paine
• Polttoneste siirretään Rail-putkeen

Polttonesteen korkeapaine

♦ Polttonesteen korkeapaine määräytyy moottorin kierroksien mukaan; alhaisilla kierroksilla ei tarvitse paineen olla kuin 200 bar

Suuttimien rakenne

♦ Polttonesteen ruiskutus tapahtuu suuttimien avulla

♦ Injektorit saavat toimintaansa hydraulisen tehostuksen

♦ Polttonestepaine toimii voimanlähteenä

♦ Lepotila

• Lepotilassa suutinneula sulkee suuttimen
• Polttonestettä ei pääse tippumaan palotilaan

♦ Suutin avautuu

• Magneettiventtiili avaa yhteyden venttiiliohjaustilan ja paluukierron välille
• Suutinneula työnnetään takaisin
• Ruiskutus tapahtuu

♦ Suutin sulkeutuu

• Kuulaistukkaventtiili sulkee yhteyden paluukiertoon
• Venttiilienohjaustilaan muodostuu jälleen paine
• Suutinneula työntyy eteenpäin ja ruiskutus päättyy

Ohivuotomittaus

Viime viikolla minä, Janna ja Milla  harjoittelimme Toyotan moottoriin ohivuotomittauksen tekemistä millä siis määritetään moottorin mekaaninen kunto. Teimme opetusvideon työstä mikä onkin tuossa alapuolella. Minusta työ oli aika helppo ja yksinkertainen.

Moottorinohjauksen muistiinpanot

Moottorin ohjainlaite vastaanottaa signaaleita antureilta. Tietojen perusteella ohjainlaite käyttää moottorin käyttölaitteita, esim. suihkutusjärjestelmää ja sytytysjärjestelmää. Signaaleiden kierto ei lopu.

Suihkutusjärjestelmä säätää suihkutushetkeä ja polttoaineen määrää.

Sytytysjärjestelmä sovittaa sytytysjännitteen ja sytytyksen syötettyyn seokseen.

Moottorin ohjainlaitteen suorittamat tehtävät:

• Käyttötilanteen mittaaminen ja säätösuureiden ohjaaminen
• Sovitus kuormitustilanteisiin (osakuormitus, täyskuormitus)
• Sovitus käyttötilanteisiin (esim.kylmäkäynnistys)
• Sovitus ulkoisiin olosuhteisiin (lämpötila, ilmanpaine)
• Kuljettajan viestittämän kuormituspyynnön muuttamainen toiminnoiksi
• Esiintyvien vikojen diagnoosi ja tallennus

Moottorinohjainlaite tarvitsee nämä tiedot:

• Sisään imettävän ilman massa (kuumakalvo-ilmamassanmittain tai imusarjan painetunnistin + imuilman lämpötila mittaus)
• Kuljettajan antama kuormitustoive (kaasupoljin)
• Kaasuläpän asentosignaali
• Nokka- ja kampiakselin asentosignaali
• Polttoaine seoksen happimäärä (Lambda-tunnistimen signaali)
• Sytytyshetken oikea ajoitus (nakutustunnistin)

Kuumakalvo-ilmamassamittain laskee ilmamassan vaikuttavan jännitteen avulla ja mittaa ilman lämpötilaa.

Kampiakselin asema-anturi mittaa moottorin kierroslukua sekä optimoi suihkutushetken, suihkutushetken ja suihkutuksen keston.

Nokka-akselin Hall-anturi synkronoi suihkutushetken ja sytytyshetken kaasunvaihtotyöhön.

Moottorin käyttölaitteet:

• Kaasuläpän säädinosa säätää moottorin sisään imettävän ilman määrää

- Mitä suurempi ilmamäärä, sitä enemmän bensiiniä lisätään.

• Polttoaineen suihkutusventtiili suihkuttaa oikean määrän bensiiniä

- Suhkutushetken ja sytytyshetken synkronointi

• Sytytyspuola ja -tulppa

- Mitä korkeampi kierrosluku, sitä aiempi sytytyshetki (ennen yläkuolokohtaa)

X-treme carshow 26.-27.10.

Tänä viikonloppuna ollaan taas messuilla edustamassa! Tällä kertaa olemme Pirkkahallissa X-treme carshow messuilla, jotka järjestetään Tampereella ensimmäistä kertaa. Messujen kotisivut löytyvät täältä ja hinnasto sekä aikataulu tästä. Olemme siis paikalla lauantaina 10-18 ja sunnuntaina 10-16.

Tervetuloa moikkaamaan kasvanutta porukkaamme ja tutustumaan toimintaamme sekä projektiimme Fiestaan!! Luvassa myös työnäyte alustapäivityksen asentamisesta (esimakua saat tästä postauksesta isäni autosta), kannattaa siis tulla poikkeamaan ;)

Lambda-anturin mittaus

Harjoittelimme Heinin ja Kallen kanssa Lambda-anturin mittausta Toyotan harjoitusmoottoriimme. Työ oli harjoitustyö ja meidän piti tehdä video mittauksesta. Tässä video:

Asentajakillan markkinointisuunnitelma

Viime viikolla teimme jakoa Fiesta-projektiin kuka hoitaa mitäkin vastuualuetta tänä vuonna. Minä ilmoittauduin markkinointiin sekä tiedotukseen ja parikseni sain Heinin. Olen todella innoissani tulevasta ja minulla on valtavasti suunnitelmia!

Fiesta-projektin vastuuhenkilöt vuonna 2013-2014

Markkinointisuunnitelma Asentajakillan toiminnalle ja Fiesta-projektille

Kuva googlesta.

Markkinointimme perustuu alkuun sosiaaliseen mediaan, jonka kautta halutaan näkyvyyttä ja mahdollisesti myös sponsoreita. Sosiaalisessa mediassa käytämme hyväksi edelleen facebookia sekä blogeja ja lisäksi twitteriä sekä instagramia.

Kierrämme eri messuissa, yms. tapahtumissa ja esittelemme toimintaamme sekä Fiestaa. Messuihin pukeudutaan yhtenäisesti edustamaan Asentajakiltaa eli painettuihin huppareihin sekä tuleviin t-paitoihin.

Tapahtumia jokainen mainostaa omassa blogissansa ja me (minä ja Heini), markkinoinnista vastaavat, luomme mainokset. Mietimme mahdollisesti myös omien tapahtumien järjestämistä kuten ratapäiviä, jos se koetaan mahdolliseksi.

Otamme yhteyttä alan aikakausilehtiin, jos lehti alkaisi seuraamaan toimintaamme. He saisivat blogiemme ja Asentajakillan kotisivujen kautta näkyvyyttä ja samalla tukisivat tulevaisuuden tekijöitä.

Markkinoinnin tavoitteet:

Kuva googlesta.

Tavoitteemme on saada lisää näkyvyyttä, jonka kautta ihmiset saisivat tietoa meistä sekä toiminnastamme ja kiinnostuisivat siitä. Tällöin myös sponsorimme saisivat mainostusta kauttamme ja meitä kannattaisi tukea. Tämän tuen myötä saisimme kehitettyä projekteja mm. Fiestaa, joita pystyisimme hyödyntämään markkinoinnissa enemmän.

Suunnitelma:

• Teemme listan yrityksistä, jotka voisivat olla sopivia sponsoreita
• Teemme mainoksen lähetettäväksi yrityksille joita pyydetään sponsoreiksi
• Hankimme edustus t-paidat
• Teemme mainoksen seuraaviin messuihin lokakuulle
• Pidämme sosiaalisen median ajantasalla
• Teemme listan alan lehdistä ja otamme niihin yhteyttä

Kuva googlesta.

Fiestan penkitys!

Olimme viime viikolla mittaamassa Fiestamme tehoja. Videota tässä:


Kiitos ensimmäisen yhteistyökumppanimme Chip-Tuning Finlandin projektiautoomme on saatu paljon lisää tehoja.

Here again!

Koulu lähti käyntiin maanantaina 12.8. Ensimmäiset päivät meni tuutoroidessa uusia Asentajakiltalaisia ja työstäessä tuttavani autoa. Lukio on alkanut myös ja minullakin on enemmän tunteja kun ruotsi ja matikka tuli kuvioihin. Huh sitä läksyjen määrää, pitäiskö tässä muka vapaa-ajallekin jäädä aikaa? Tämän näköinen on ensimmäinen jakso:

Eli maanantai ja tiistai on lukiopäiviä. Noiden kurssien lisäksi käyn netissä verkkokurssina työelämä englantia sekä kurssin yrittäjyydestä. Loppuviikko onkin hallia ja joskus teoriaa. Torstaisin ja perjantaisin saattaa olla tuutorointia.

Olen ihan tyytyväinen lukujärjestykseeni. Ainut miinus on se että tässä jaksossa on hallissamme toinenkin luokka, mikä tarkoittaa sitä että asiakastöitä ei voida ottaa niin paljoa sekä hallissa on hieman häslinkiä kun siellä on lähemmäs 40 henkilöä.

Lukemista!

Selailinpa tässä tovereitteni blogipäivityksiä ja huomattuani että blogissani vierailevat eivät ole unohtaneet blogiani kesälläkään ajattelin että laitan teille kesälukemista kun itse en ole kirjoitellut... Huomaathan että linkit blogeihin ovat henkilöiden nimissä. Heini kirjoitti Nokian testiradan tapahtumista muutama päivä sitten, siellä on hieman enemmän kuvia radalta kuin mitä omassa tekstissäni oli. Myös Janna kirjoitti testiradalta. Opettajamme Tapsa kirjoitti hieman tarkemmin siitä mitä Fiestaan tehtiin. Kalle on kirjoitellut blogissaan kuinka perehdytti Prometheus leirillä autonasentajan arjen saloja. 

Nyt minä alan etsimään autotapahtumia loppukesälle, saa vinkata jos on mielessä jokin mielenkiintoinen tapahtuma  :)

Kesälomille!!

Vihdoin taas koittaa kesäloma mitä onkin jo odoteltu. Minusta ei varmaan täällä blogin puolella kuulu ellei kesällä tule tehtyä autoihin liittyviä hommia tai käytyä jossain tapahtumissa. Mutta toivotanpa teille...

Ilta Nokian testiradalla

Olimme keskiviikko iltana porukalla kokeilemassa Fiestaa Nokian testiradalla. Oli hauskaa ja ihan hyvinhän se kulki Chip-Tuningin ansiosta. Radalla tuli ajatuksia ensi vuodelle Fiestan laittamisesta; ainakin alustaa ja turvakaaria suunnitellaan ensi vuonna :) Nyt video jonka luokkalaisemme Lassi teki:

Jakohihnan vaihto

Jakohihnan vaihto on yksi tämän jakson Auton huoltaminen 2 -kurssin harjotustöistä. Teimme sen Kallen ja Lassin kanssa asiakasautoon. Jakohihnan vaihto on aika haastava työ ja muilla luokilla käsittääkseni ei hommaa anneta vielä ensimmäisellä luokalla. Haastavistakin töistä selvitään mutta työssä tulee olla erittäin huolellinen ja pähkäillä mitä tekee ennen kuin tekee sillä jos jakohihnan vaihtaa väärin, voi pahimmassa tapauksessa koko moottori mennä rikki. Työn haasteellisuus ja mahdollisuus rikkoa asiakkaan moottori jännittivät aika paljon meitä työn aikana mikä ehkä hidasti hieman työn kulkuamme kun varmistelimme kaikkea. 

Jakohihnan vaihto aloitettiin etsimällä autodatasta ohjeet ja ohjekuvia. Siellä oli aika kattava tieto työstä mikä helpotti työntekoa jo aika paljon.

Kävimme ohjeet läpi ja aloitimme työn ohjeiden mukaan. Irrotimme akun kengät navoista ettei satu vahinkoa sen kanssa ja nostimme moottoria keventimelle.

Irrotimme sytytyspuolat ja -tulpat. Lisäksi piti irrottaa kannattimia, suojamuoveja ja oikea etu rengas että pääsimme käsiksi apulaitehihnaan mikä myös irrotettiin. Alemmassa kuvassa apulaitehihna vielä paikoillaan.

 

  Etsimme minkälaiset merkit meitä oli auttamassa.

Irrotimme ohjurirullat ja löysäsimme vesipumpun:

Tässä on nyt vanha jakohihna irrotettuna.

Uusi hihna paketissa menossa käyttöön. Jakohihnan pois ottaminen on siis aika yksinkertainen homma, mutta sen asentaminen onkin sitten se vaikemapi homma ja juurikin asennettaessa saattaa rikkoa moottorin jos tekee työtä huolimattomasti.

Jakohihnaa asennettaessa kannattaa hihna asettaa paikoilleen ensin ylhäältä niin että merkit ovat kohdillaan.

Kun jakohihnan on saanut paikoilleen, pyöritetään kampiakselia räikällä kaksi kierrosta siksi että jos jako ja ajoitus olisi pielessä vahingot eivät olisi niin suuret. Eli mikä aiheuttaa suuret vahingot tässä työssä väärin tehtynä on se kun jos ajoitus ja jako on väärä, mäntä osuu venttiileihin. Kampiakselia pyöritetään kaksi kierrosta siksi että nelitahtimoottorissa kampiakseli pyörii niiden neljän tahdin aikana kaksi kierrosta.

Tämä vaihe kesti meillä turhauttavan kauan sillä oikea jako oli todella vaikea löytää nmerkeistä huolimatta, aina oli yhden hampaan verran pielessä. Mutta me onnistuimme työssä lopulta ja saimme auton käyntiin ilman vahinkoja!