Hae blogistani

31. elokuuta 2012

Autodatan ja Workshopdatan käyttöohjeet

-->
Tänään jatkoimme viime viikolla aloitettuja tiedonetsintätehtäviä. Tehtävänanto oli etsiä Autodatasta ja Workshopdatasta tietyille autoille tiettyjen ongelmien ratkaisut. Tehtyä tehtävää ei saanut laittaa suoraan blogiin, sillä se sisälsi kuvia joita ei saa julkaista. Autodata ja Workshopdata ovat maksullisia sivustoja, joten niiden kuvia ei saa julkaista ilmaiseksi. Mutta tehtäväksi tuli kertoa blogissa mitä teimme ja pienet käyttöohjeet sivustoista.

Autodata:

1. Mene nettiin ja kirjaudu Autodataan.
2. Valitse auton vuosimalli, valmistaja, tyyppi ja moottori.
3. Etsi tarvitsemasi tieto kuvakkeiden alta.

Autodatasta löydät:

- Huoltolomakkeet, -tiedotteet ja -kuvat, määräaikaishuollot
- Teknisiä arvoja kuten momentit, voiteluaineet, jarrulevyjen, -palojen ja -rumpujen mitat, ilmastointi, jne.
- Korjasuten ohjeajat
- Vikakoodit ja ohjattu vianmääritys
- Katsastus
- Turvalaitteet
- Rengaskoot ja -paineet, pyörien suuntaus
- Kytkentäkaaviot
- Komponenttien sijainti
- Avainten ohjelmointi

Workshopdata:

1. Mene nettiin ja kirjaudu Workshopdataan.
2. Valitse auton valmistaja, merkki, vuosimalli ja moottori.
3. Etsi tarvitsemasi tieto kuvakkeiden alta.

Workshopdatasta löydät:

- Huolto: aikataulut ja ohjeet
- Moottori: säätötiedot, voiteluaineet ja nesteet, tekniset piirrokset, korjausajat
- Vaihteisto: säätötiedot, voiteluaineet ja nesteet, tekniset piirrokset, korjausajat
- Ohjaus ja jousitus: säätötiedot, voiteluaineet ja nesteet, tekniset piirrokset, korjausajat
- Jarrut: säätötiedot, tekniset piirrokset, korjausajat
- Ulkopuoli/sisäpuoli: säätötiedot, voiteluaineet ja nesteet, korjausoppaat, tekniset piirrokset, ilmastoinnin kytkentäkaaviot, korjausajat
- Elektroniikka: sulakkeet ja releet, moottorin hallinta, mukavuuselektroniikka
Minusta Workshopdata on ehkä mukavampi käyttää, sillä se on selkeämpi kuin Autodata.

29. elokuuta 2012

Jarruhuolto

Yksi auton huoltamisen 1. kurssin harjoitustehtävä on jarruhuolto. Olemme oikeastaan tehneet sen jo kertaalleen, mutta en tiennyt sen olevan harjoitustehtävä, joten en ottanut työstäni kuvia. Nyt kun meillä tuli se Toyota Corolla määräaikaishuoltoon, teimme siihen samalla jarruhuollon. Siitä määräaikaishuollosta tulee myöhemmin juttua, kun saamme sen loppuun.

Tähän väliin vielä mainitsen, että Kiltakoulut.fi sivusto on avattu. Sieltä löytyy tietoa ylipäänsä hankkeesta ja sen tavoitteesta.

Sitten siihen jarruhuoltoon. Aloitimme tietenkin sillä, että nostimme auton sopivalle korkeudelle missä pystyimme tekemään töitä hyvässä asennossa. Tällä alalla kannattaa miettiä missä asennossa työtä tekee, jos aikoo tehdä töitä tällä alalla parikin kymmentä vuotta. Kun saimme auton sopivalle korkeudelle, otimme pulttipyssyn (mutterivääntimen) käteen ja aloimme irrottelemaan renkaita autosta. Pulttipyssyä käytettäessä aina kuulosuojaimet korvilla! Renkaat kannattaa sijoittaa lattialle niin, ettei niihin kompastu.

Renkaan pois saatuamme aloimme irroittamaan jarrupaloja. Jarrupalat ovat jarrusatulassa, joten ensin tietenkin piti saada jarrusatula irti. Ensimmäisenä avasimme liukutappien pultit ja sitten saimme nostettua jarrusatulan paikoiltaan. Jarrusatulaa ei saa jättää roikkumaan jarruletkun varaan, ettei jarruletku vahingoitu, mutta sen voi asettaa tuennan päälle. 


Sitten jarrupalat irrotetaan. Jos jarrupaloja ei vaihdeta, täytyy pitää mielessä kumpi oli takaa ja kumpi oli edestä. Irrotettuamme jarrupalat putsasimme teräsharjalla jarrusatulan sekä jarrujen paikan ja ruiskutimme puhdistusainetta. Mittasimme jarrulevyjen paksuuden ja tutkimme autodatasta kuinka paksut jarrulevyt saavat olla minimissään. Tässä autossa jarrulevyt olivat takaa ok, mutta edestä pintaa oli sen verran vähän jäljellä, että ne kannatti saman tien vaihtaa. Kävimme tietysti keskustelemassa asiakkaan kanssa asiasta ja päädyimme siihen tulokseen, että ne vaihdetaan. Kävimme hakemassa Motonetistä uudet jarrulevyt ja jarrupalat kummallekkin eturenkaalle. Jos jarrupaloja ei olisi vaihdettu uusiin, olisimme joutuneet hiomaan jarrupalat (niinkuin yhdessä ylläolevista kuvista näkyy) lasittumasta ja pölystä niin, että kitkapinnoissa on taas hyvin pintaa.

Jarrulevyn irrottamisessa oli oma hommansa, sillä se oli tosi tiukassa. Jouduimme käyttämään hieman väkivaltaa sitä kohtaan että saimme sen irti, mutta kyllä se sieltä loppujen lopuksi irti saatiin. Itseäni harmittaa omassa työskentelyssä se, että minulla ei ole vielä niin paljon voimaa (tai sitten rohkeutta tuhota noita auton osia), että saisin esimerkiksi tässä tapauksessa noita jarrulevyjä irti, vaan jouduin kääntymään toverin puoleen. Vanhan jarrulevyn irrotettuamme, laitoimme uuden paikalleen mikä kävi huomattavasti helpommin. Sitten voitelimme jarrupalojen ja jarrusatulan välisen liukupinnan kuparitahnalla estääksemme jarrupalojen jumiutumisen jarrusatulaan. Sitten vain jarrupalat paikoilleen. 
Tämän jälkeen otimme liukutapit irti jarrusatulasta. Likutappejen kanssa saa olla tarkka kumpi on alempaa ja kumpi ylempää, että ne osaa laittaa oikeelle paikalle. Ne puhdistettiin rasvasta ja sitten niihinkin voideltiin kuparitahnaa ettei ne jumiudu. Jos liukutapeissa olisi ollut ruostetta tai jotain likaa, ne olisi kiillotettu teräsvillalla.Sitten aloimme laittamaan jarrusatulaa paikoilleen, mutta huomasimme ongelman että jarrusatula ei mahdukkaan takaisin paikoilleen. Ongelman tuotti se, että kun aiemmin jarrupalat sekä jarrulevy olivat kuluneet niin, että jarrusatulan mäntä oli sen verran ulospäin ettei se enään mahtunut. Ongelma ratkesi sillä että työnsimme sitä takaisin sisäänpäin. (Ennen männän työntöä kannattaa jarrunestesäiliön korkki avata ettei sinne synny painetta ja mikään ei mene rikki.) Kävimme hakemassa varastomieheltämme Vesalta siihen tarkoitetun välinesarjan ja opettajamme Tapsa näytti miten sitä käytetään. 

Kun jarrusatulan mäntä oli saatu takaisin sisäänpäin, jarrusatula meni paikoilleen melkein ongelmitta. Sitten asetimme liukutapit paikoilleen ja niiden kiinnitysmutterit (tietenkin oikeaan momenttiin!).
Homma oli melkein siinä. Vielä rengas paikoilleen ja senkin mutterit oikeaan momenttiin. Rengasta paikoilleen laittaessa pitää muistaa laittaa mutterit ristikkäin kiinni ja kiristää ne mahdollisimman tiukalle käsin. Sitten otetaan momenttiavain käteen ja katsotaan autodatasta kuinka tiukalle mutterit kiristetään ja momenttiavaintakin käytettäessä mutterit kiristetään ristikkäin.

Harjoitustehtävään kuuluisi jarrunesteen vaihto, mutta tähän asiakastyöhön sitä ei tarvinnut tehdä, joten kirjoitan siitä todennäköisesti vähän myöhemmin kun sen olen tehnyt. Jolloin myös sitten tekstissä vastaan tämän harjoitustehtävän jarrunesteeseen liittyviin kysymyksiin.

Harjoitusauton jarrulevyille asetettu minimipaksuus oli 23mm.

Työn aikana ilmenneet ongelmat olivat; jarrusatulan mäntä liikaa ulospäin työntynyt, jarrulevy ei meinannut irrota ja liukutapin kumit eivät meinanneet työntyä paikoilleen. Muita ongelmia en ainakaan muista, joten sellasia ei varmaan tullut esillekkään... Jarrulevyn ongelma ratkesi voimalla, jarrusatulan männän ongelma työntämällä mäntää sisäänpäin ja liukutapin kumit vaan ajan ja kärsivällisyyden kanssa työnnettiin paikoilleen. Eli ei nuo nyt loppujen lopuksi kovin kummosia ongelmia olleet. Ongelmat olisi voitu välttää vain tiedolla ja taidolla, mutta kun sitä ei ollut niin noita ongelmia piti hetken pohtia ja sitten yrittää uudestaan.

Ensimmäistä kertaa kun jarruhuoltoa tein, kaikki oli uutta sillä en ollut tehnyt mitään jarrujen parissa ennen. Tällä kertaa opin jarrulevyn vaihdon, käymään Motonetissä koulun piikkiin ja jarrusatulan männän työntämisen sisäänpäin. 

Työturvallisuutta tulee jarruhuollossa huomioida siten, että tavarat joihin voi kompastua (renkaat, irralliset jarrulevyt, levällään olevat pakit/työkalut, leväällään oleva paineilmaletku, jne.) pidetään poissa kulkuväyliltä. Pulttipyssyä käytettäessä pidetään kuulosuojaimia. Liuottimia käytettäessä pitää olla varovainen ettei ainetta joudu silmiin tai suuhun. Jarrujen kanssa tehdessä töitä kannattaa käyttää työhanskoja koko ajan. 

27. elokuuta 2012

Viikko käyntiin

Käykääpäs katsomassa täällä asentajakillan sivuilla opettajamme uutta infoa etenemisestämme :) Ja täältä kannattaa käydä tutustumassa muihin kiltaluokkamme opiskelijoihin ja heidän opiskeluiden etenemiseen. Teemme kaikki pienissä ryhmissä eri juttuja niin noita blogeja tutkimalla saattaa löytää paljon erilaista puuhaa kuin mitä itse olen tehnyt, esim. miten Ford Fiestamme etenee, jonka laittamiseen en vielä itse valitettavasti ole päässyt mukaan, mutta kai tässä kolmen vuoden aikana minäkin pääsen mukaan jossain vaiheessa...

En ole tainnutkaan vielä selittää mitään Fiesta projektistamme, mutta opettajan sivuilta projektista kerrotaan ihan kiitettävästi niin sitä kannattaa seurata. Tosiaan meillä on Ford Fiesta vuosimallia 2011, jota on tarkoitus tässä kolmen vuoden aikana laittaa yhteistyössä Tampereen Pintakillan kanssa. Tarkoituksena on että Fiesta kulkee joka vuosi kolmen vuoden aikana Hot Rod näyttelyssä.

Uutta postausta teen tässä alkuviikolla puuhista, mitä ollaan tällä viikolla ehditty tekemään... Työn alla on Toyota Corollan määräaikaishuolto.

21. elokuuta 2012

Autonpesu ja vahaus

Teimme maanantaina auton huoltamisen 1. kurssin yhden harjoitustyön, joka oli auton päältäpesu, sisäpuhdistus ja vahaus. Vaihteeksi yksi Citroën lisää työstettäväksi :D
 Aloitimme työn tuomalla auton sisään halliin pesupaikalle. Tarkistimme että kaikki ovet ja ikkunat olivat kiinni. Arvioimme työmme suuruudeen ja otimme esiin tarvittavat työvälineet; seuraavassa vaiheessa tarvitsimme painepesurin ja pesunesteet.

Pesu aloitetaan huuhtelemalla auto huolellisesti, että maalipinta saataisin mahdollisimman puhtaaksi ennen kuin aloitetaan pesusienellä pesemistä. Jos auto jää jostain kohtaa kuivaksi ja kohtaa pestään pesusienellä, maalipinta naarmuuntuu helposti.
Huuhtelun jälkeen otimme  pesusienen käteen ja kastelimme sen oikealla suhteella tehtyyn pesuveteen. Sitten vain hangattiin ja hangattiin likaa pois. Auto pestään järjestelmällisesti ylhäältä alaspäin (puhtaammalta pinnalta likaisemmalle). Tämän jälkeen taas huuhdeltiin. Huuhtelun jälkeen, kun auto oli kuivunut, kierretiin auto ympäri ja katsottiin mihin jäi likaa ja taas huuhdeltiin ja hangattiin. Kesän jäljiltä auton maalipintaan oli jäänyt kuolleita ötököitä joiden poistoon tarvittiin hieman voimakkaampaa pesuainetta. Jouduimme toistamaan tämän kohdan pari kertaa, sillä hankaamattomia kohtia kumma kyllä jäi, vaikka meitä olikin kolme pesijää, mutta mustassa autossa lika näkyykin vähän liiankin hyvin... Mutta tuli ainakin pestyä oikein kunnolla se auto.
Seuraavaksi pesimme ikkunat siihen tarkoitetulla aineella, jonka pyyhimme sitten pois paperilla.

Pesun jälkeen märkä pinta piti kuivata säämiskällä. Jos auton antaa vain kuivua eikä sitä kuivaa, vesipisarat kuivuessaan tekevät läiskiä puhtaaseen pintaan.

 Päältäpesun jälkeen teimme sisäpuhdistuksen. Otimme matot pois ja pesimme ne. Imuroimme lattiat ja penkit, pyyhimme pölyt ja muut liat kostealla paperilla sisäpinnoista. Tässä vaiheessa myös siistimme ovien karmit ja kynnykset kostealla pesusienellä.
Viimeisenä vahasimme auton. Levitimme vahan kankaalla pyörittäen taas ylhäältä alaspäin (puhtaammalta pinnalta likaisemmalle pinnalle). Annoimme vahan kuivua sen aikaa että vahan väri muuttui vaaleaksi ja sitten kiilotimme.

Aineet joita käytimme työssämme.

Autonpesuaineista markkinoilla on tarjolla eri merkkisiä autoshampoita, jotka sopivat hyvin melkein kaiken lian pesemiseen. Markkinoilla on tarjolla myös sellaisia pesuaineita joissa on vaha valmiiksi. Kaikkea ei kuitenkaan autoshampoo poista (kuten meidän tapauksessa konepeltiin jääneitä ötököitä), joten vaikeammalle tahralle markkinoilta löytyy erilaisia tehopuhdistajia ja liuottimia.

Auton kuivausvälineitä markkinoilla on tarjolla erilaisia lastoja, säämisköitä ja mikrokuitukuivausliinoja. Nettiä kun selailee löytyy mielipiteitä siitä että säämiskä ja lasta ovat huonoja valintoja auton maalipinnan kuivaamiseen ja kehutaan erilaisia kalliita liinoja... Oppimateriaalissamme suositellaan käyttämään säämiskää ja sitä myös käytin ja ihan tyytyväinen lopputulokseen olin. Ei jättänyt naarmuja, vaikka näin netissä keskusteltiin, mutta toisaalta vaikuttaahan siihen kuinka hyvin sen auton on pessy ;) Kyllä ihan varmaan tulee naarmu ihan millä vaan kuivausvälineellä, jos maalipinta on pesty huonosti tai kuivausvälinettä käytetään väärin.

Vahojakin löytyy markkinoilta erilaisia. Likaiseen ja haalistuneeseen maalipintaan löytyy syväpuhdistavaa vahaa ja sitten löytyy kiillottavaa vahaa ns. kovavahaa. Myös erilaisia pikavahoja (tosin näitä käytettäessä saatetaan tarvita useampikin vahauskerta kuin muutama kerta vuodessa...) sekä yleisvahoja löytyy.

Työmme aikana ilmeni muutama ongelma kuten se, että emme meinanneet saada konepellistä ötököitä pestyä, mutta ongelma ratkesi ottamalla tehopuhdistajan esiin ja hankaamalla. Tämä ongelma jonkin verran hidasti työmme etenemistä, joten työssämme kului ehkä turhan kauan aikaa, mutta torstaina kun meille tuli äitini Toyota Yaris hoitoon teimme pesun ja vahauksen 12 mennessä, kun osasimme varautua ongelmaan.

Työstä itse henkilökohtaisesti opin käyttämään monipuolisempia pesuaineita ja vahaamaan. Kotona autoa pestessäni minulla on ollut mahdollisuus käyttää vain muutamaa pesuainetta, joten suuri osa pinnoista on tullut pestyä ihan vain vedellä pyyhkäisemällä. Työtä tehdessä opin myös että auton pesussa kannattaa huuhtasta auto vähintään kerran välissä ja antaa sen kuivua hetken huomatakseni jäikö jokin kohta pesemättä. Kotona myös en ole ikinä kuivannut autoa, vaan meillä on ollut tapana jättää se kuivumaan. En ole ikinä ennen vahannut, joten tuli opeteltua jotain mitä en ole ikinä kokeillutkaan.

Työturvallisuutta vähentää yleisesti ottaen pesuainepullot lattialla, levällään oleva painepesuri, vesiämpärit, liukkaat pesuainetahrat lattiassa tai jos jotain pesuainetta/vahaa joutuu jostain kummallisesta syystä suuhun tai silmiin. Muissa tilanteissa paitsi viimeisessä vaarana on kompastuminen, mikä tietenkin voi aiheuttaa pahimillaan paljonkin vahinkoa ja viimeisessä tilanteessa vaarana voi olla myrkytys tai ärsytys jos käytettävät aineet ovat sen verran vahvoja. Näitä ongelmia meille ei kuitenkaan tullut, sillä tässä jaksossa olemme työturvallisuus tunneilla käyty asioita sen verran hyvin, että muistimme pitää työpisteemme siistinä.

Jarrujärjestelmän osat ja niiden toiminta

Auton rakenne perusteet -kurssin yksi harjoitustyö on tutkia jarrujärjestelmän osia ja selvittää niiden toiminta.

  Jarrunestesäiliö
Jarrunestesäiliöön laitetaan jarruneste. 

 Jarrupääsylinteri (harmaa osa jarrunestesäiliön alla)
Jarrupääsylinteri paineistaa koko jarrujärjestelmän jarrunesteen kuljettajan painaessa jarrupoljinta.

Jarrutehostin
 Jarrutehostimen ansiosta saadaan jarrupääsylinterin mäntiin välitettyä suurempi voima.

Jarrutehostimen alipaineletku
Alipaineletku kuljettaa jarrutehostimen tarvitsemaa alipainetta.

Jarruputki

Jarruletku
Jarruputki kuljettaa jarrunestettä jarruletkun kautta jarrusylinterille. 

Jarrusylinteri
Jarrusylinterissä mäntä/männät liikuttavat jarrukenkiä tai jarrupaloja. 

Rumpujarru

Jarrukengät
Jarrusylinterin männät työntävät jarrukenkiä jarrurumpua vasten jolloin auton vauhti hidastuu.

Levyjarru, jarrusatula ja jarrulevy

 Jarrupalat
 Jarrusatulassa on jarrulevy ja jarrupalat. Jarrusatulassa olevat männät liikuttavat jarrupaloja kiinni jarrulevyyn mikä aiheuttaa auton hidastumisen. 



Jarrulevyjä tuuletetaan erilaisin keinoin kuten ylemmässä kuvassa tekemällä jarrulevyyn reikiä tai alemmassa kuvassa käyttämällä sisäisesti tuuletettuja jarrulevyjä.

Seisontajarruvaijeri

Seisontajarrun mekanismi (tutummin käsijarru)
Vaihtoehtoisena jarruna sekä pysäytetyn auton liikkumisen estävät seisontajarrut toimivat tavallisesti mekaanisesti käytettävällä vivulla ja vaijereilla (vaijerit yläuolella). Seisontajarrun vipua liikuttaessa seisontajarruvaijerit kiristyvät joka aiheuttaa seisontajarrun mekanismin laukeamisen. 

Pyörännopeustunnistin
 Pyörännopeustunnistin seuraa pyörän nopeutta tunnistamalla akselille asennettua pyörivää anturarengasta. Anturi lähettää tiedot lukkiutumattoman jarrujärjestelmänohjausmodulille joka taas siirtää tiedot hydrauliyksikköön.

ABS-hydrauliyksikkö
Hydrauliyksikkö vastaanottaa elektroniset signaalit jotka ohjausmoduli lähettää ja säätää hydraulipainetta joka on johdettu pyöräjarruille vastaavasti.

Jarruneste
Jarrunesteitä ovat DOT 3, DOT 4, DOT 5 ja DOT 5.1. DOT 5 on silikonipohjainen ja sitä ei saa missään tapauksessa sekoittaa muihin jarrunesteisiin. Jarrunesteet pitää vaihtaa 1-2 vuoden välein sillä jarrunesteen laatu heikkenee käytössä sillä jarrunesteeseen imeytyy vettä mikä laskee jarrunesteen kiehumispistettä.


17. elokuuta 2012

Korjaamon toimintaprosessi

Tänään aamupäivän tietotekniikka-tunnilla jatkoimme eilen aloitettuja Korjaamon toimintaprosessi-julisteita. Kuvassa ei valitettavasti näy sitä että autotiellä lukee noihin otsikoihin liittyviä asioita...
Korjaamon toimintaprosessin oleelliset seikat:

1.  Ajanvaraus
     - Yhteydenotto
     - Asiakkaan ja auton tiedot
     - Työn hinta-arvio
     - Palveluiden tarjoaminen
     - Luovutuksesta sopiminen
     -Vian toistuminen korjauksen jälkeen
     - Takuuvaatimukset

2. Esivalmistelu
     - Varaosien ja työkalujen ennakointi

3. Työn vastaanotto
     - Asiakkaan omat varaosat

4. Tilatun työn tekeminen
    - Valmistelu
    - Työn kulku
    - Määräaikaishuollot
    - Takuukorjaukset
    - Havaitut virheet, puutteet ja korjauksen viivästyminen
    - Työn päättäminen
    - Vanhat osat jotka on irrotettu asiakkaan autosta
    - Laadun tarkistaminen

5. Laskutus
    - Maksutavan määrittely
6. Luovutus
    - Työn ja laskun läpikäyminen asiakkaan kanssa
    - Havainnot ja korjaussuositukset

7. Alihankinnat

8. Tyytyväisyyskysely

9. Laadun parantaminen

Heipsan!!

Olen 16-vuotias tyttö Pirkanmaalta. Olen käynyt vuoden verran lukiota ja nyt tänä syksynä vaihdoin Pirkolle opiskelemaan itsestäni auton asentajaa. Luokkamme kuuluu kilta-hankkeeseen josta voi lukea lisää täältä. Blogissani esittelen mitä kaikkea teemme asentajaluokalla.