Valot
Ajovalot
Ajovaloiksi kutsutaan normaalisti ajossa tien valaisuun käytettäviä valoja., eli siis kauko- ja lähivaloja. Kauko- ja lähivalot voidaan yhdistää samaan valaisimeen käyttämällä hehkulamppua, jossa on kaksi hehkulankaa. Tällöin puhutaan kaksivalojärjestelmästä. Nykyään kauko- ja lähivalot on useammin toteutettu niin, että molemmille valoille on oma polttimonsa. Tälläistä ratkaisua taas kutsutaan nelivalojärjestelmäksi.
Kaukovalojen umpioon on merkitty referenssiluku, jota käytetään valasitusvoimakkuuden määrittelemiseen. Kaukovalojen referenssilukujen summa ei saa olla yli 75. Tämä vastaa 225 000 kandelan valaistusvoimakkuutta. Referenssiluvun lisäksi umpioon on merkitty valaisintyyppi sekä hyväksymistunnus.
Xenonvalot
Autoissa on yhä useammin siirrytty käyttämään kaasupurkausvaloja. Näillä xenonvaloilla on hehkulamppua parempi hyötysuhde ja valo on valkoisempi sekä kirkkaampi. Niillä on myös pidempi käyttöikä. Xenonvalojen huonoja puolia ovat kuitenkin korkea hinta ja monimutkainen rakenne. Laissa on määrätty että xenonvaloja käytettävissä autoissa tulee olla valonpesimet, automaattinen valojensäätö sekä xenonvaloille hyväksytty umpio.
Sumuvalot
Sumuvalojen tarkoitus on parantaa näkyvyyttä huonolla säällä kuten lumisateessa tai sumussa. Sumussa tai lumisateessa tavalliset ajovalot heijastuvat takaisin kuljettajan näkökentässä, jolloin kuljettajan näkyvyys heikkenee aikalailla. Etusumuvalot sijoitetaan mahdollisimman alas, ajovalojen alapuolelle, koska silloin niiden valokeila on alempana ja ne jäävät paremmin näkökentän ulkopuolelle. Sumuvaloja asennettaessa tulee huolehtia, että ne asennetaan oikein. Direktiivissä 76/756/ETY on määrätty valaisimien oikea sijoitus ja kytkentä.
Katsastustarkistuksen ja huollon yhteydessä asentajan täytyy muistaa tarkistaa ja tarvittaessa korjata ajoneuvon kaikki valot. Helposti saattaa jäädä huomaamatta esim. mittariston valot, sisävalot yms.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti